Yritystoiminnan – ja miksei instituutioiden ja yhdistystenkin – yhteydessä puhutaan paljon sidosryhmätyöstä ja siitä, kuinka tärkeää se on. Mitä ne sidosryhmät ovat, ja miksi työ niiden kanssa on niin tärkeää?
Kukaan ei ole yksin, ei edes yksinyrittäjä. Aina hommassa on mukana joku, johon yrityksen toiminta vaikuttaa, tai joka omalla toiminnallaan vaikuttaa yrityksen toimintaan. Tämän vaikuttamisen ei tarvitse olla jatkuvaa, ja se voi tapahtua myös epäsuorasti ja välillisesti. Nämä jotkut ovat yrityksen sidosryhmiä.
Yrityksen sidosryhmät voidaan jakaa useammallakin tavalla, esimerkiksi sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Sisäisiä sidosryhmiä ovat yrityksen omat porukat, kuten omistajat, johto ja muu henkilöstö. Ulkoisia sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi sellaiset tahot, joilla on taloudellinen intressi yritystä kohtaan, kuten kumppanit, alihankkijat, jakelijat, asiakkaat ja luotonantajat. Kaikilla ulkoisilla sidosryhmillä ei välttämättä ole tällaisia taloudellisia intressejä. Näitä ovat muiden muassa media, kansalaisjärjestöt, toimialaliitot tai lainsäätäjä, joilla voi olla hyvinkin toisistaan poikkeavia ei-taloudellisia intressejä yritystä kohtaan.
Onnistunut ja tuloksellinen sidosryhmätyö edellyttää paitsi sitä, että tunnistamme yrityksen toimintaan oleellisesti vaikuttavat sidosryhmät, myös sitä, että osaamme priorisoida toiminnallemme merkityksellisimmät sidosryhmät. Aikamme on rajallista, joten on järkevää keskittyä sidosryhmätyössä niihin sidosryhmiin, joilla on eniten vaikutusta.
Tarkasteltaessa sidosryhmiä yritysvastuutyön kannalta voi olla hyvä huomata, että yrityksen yhteiskunnallisista vaikutuksista saattaa olla kiinnostunut suurempi sidosryhmien joukko kuin pelkästään liiketoiminnallisista näkökulmista puhuttaessa. Osa näistä sidosryhmistä voi siis olla sellaisia, joihin yrityksellä ei ennen yritysvastuutyöhön ryhtymistä ole ollut mitään yhteyksiä, kuten vaikkapa kansalaisjärjestöjä.
Kun tiedämme, mitä sidosryhmillä tarkoitetaan ja keitä oman toimintamme kannalta oleellisia sidosryhmiä ovat, voimme miettiä tarkemmin suhdettamme niihin. Mitä sidosryhmät odottavat meiltä ja toiminnaltamme, ja toisaalta, mitä ja miten sidosryhmät antavat meille yrityksenä? Puhutaan siis sidosryhmätyöstä.
Sidosryhmätyö on pitkälti kuuntelemista ja keskustelua
Parhaimmillaan sidosryhmätyö on aktiivista, avointa ja rehellistä kanssakäymistä yrityksen ja sen sidosryhmien välillä, jossa osapuolet arvostavat toisiansa. Sidosryhmätyö on pitkälti kuuntelemista ja keskustelua. Samalla yrityksenä saamme tietoa sidosryhmien suhtautumisesta meihin ja heidän odotuksistaan meitä ja toimintaamme kohtaan. Pelkkä jutustelu ei riitä, vaan meidän kannattaa järjestelmällisesti kirjata ylös niitä oleellisia asioita, jotka näissä keskusteluissa nousevat esiin, sillä ne antavat hyvän pohjan toimintamme kehittämiselle esimerkiksi asiakkaittemme haluamaan suuntaan. Joskus voi olla tarpeen tehdä ihan erillinen kysely sidosryhmälle sen ajatusten ja odotusten selvittämiseksi. Näin saatava palaute kirkastaa oman toimintamme fokusta ja ohjaa toimintaamme oikeaan suuntaan.
Koska sidosryhmillä saattaa olla toisistaan poikkeavia intressejä yritystä kohtaan, on niiden tarkastelussa ja yritystoiminnan kehittämisessä pidettävä omat arvot, missio ja vision tiukasti mielessä ja keskityttävä ydinliiketoimintaa kehittäviin ehdotuksiin ja ajatuksiin. Ihan kaikkiin sidosryhmien esittämiin ajatuksiin ja ehdotuksiin ei siis välttämättä kannata tarttua.
Yrityksen kannalta sidosryhmätyö on tärkeää myös siksi, että sen kautta yritys voi tunnistaa hiljaisia signaaleja ja nousemassa olevia riskejä, jolloin niihin voidaan reagoida ajoissa. Sidosryhmien kanssa käytävä vuorovaikutus on siis myös hyvä riskienhallinnan työkalu.
Sidosryhmätyö kannattaa nähdä nimenomaan yritystoiminnan kehittämisen työkaluna. Vaikka jutustelu ja kahvittelu onkin mukavaa, siihen ei yrityksessä välttämättä kannata panostaa, ellei siitä ole yritykselle jotain konkreettista hyötyä. Aina ei voi eikä pidä mennä pelkkä hyötynäkökulma edellä, mutta mielessä se kannattaa silti pitää ihan koko ajan. Tietoa eli dataa, jota emme käytä emmekä hyödynnä, ei yksinkertaisesti kannata kerätä.
Sidosryhmätyö yritystoiminnan kehittämisen työkaluna. Oleellisimmat asiat tiivistettyinä yhteen diaan.
