Tuotteiden ja teknologian kaksikäyttö (dual-use) on noussut viime aikoina vahvasti esiin innovaatiokeskustelussa, elinkeinopolitiikassa ja rahoituksessa. Geopoliittinen epävarmuus, globalisaation hiipuminen, teknologian strateginen merkitys ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nostaneet puolustus- ja turvallisuussidonnaiset ratkaisut sijoittajien ja kehittäjäorganisaatioiden kiinnostuksen kohteiksi. Arvioiden mukaan merkittävä osa pääomasijoituksista kohdistuu nykyisin teknologioihin, joilla on myös mahdollinen turvallisuus- tai puolustuskytkös, vaikka puhtaasti puolustukseen keskittyvien yritysten osuus on edelleen pieni.

Kehitys on ymmärrettävää. Kaksikäyttö tarjoaa houkuttelevan kehikon: sama teknologia, useampi käyttötarkoitus. Yritysten näkökulmasta on kuitenkin syytä pysähtyä arvioimaan, mitä kaksikäyttö käytännössä tarkoittaa erityisesti pk-yrityksille ja start-upeille, joilla resurssit, riskinsietokyky ja toimintamallit ovat suuryrityksiä rajallisemmat.


Kaksikäyttö on paljon enemmän kuin tuotteita

Kaksikäyttö määritellään usein tuotteiden, ohjelmistojen ja teknologioiden kautta, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Käytännössä asia on kuitenkin laajempi: kyse voi olla myös esimerkiksi datasta, algoritmeista, palveluista, teknisestä tietotaidosta tai jopa toimintaprosesseista.

Kaksikäyttö perustuu usein samaan teknologiseen ytimeen, mutta harvemmin siihen, että täysin sama tuote sellaisenaan toimii sekä siviili- että turvallisuusmarkkinassa. Erot syntyvät mm. vaatimustasossa, vastuissa ja käyttöympäristössä. Siviilimarkkinassa toimiva ratkaisu ei useinkaan täytä viranomais- tai turvallisuuskäytön edellytyksiä ilman merkittäviä muutoksia.

Tästä syystä kaksikäyttö ei ole vain tuotekysymys.

Tästä syystä kaksikäyttö ei ole vain tuotekysymys. Ratkaisevaa on se, miten yritys hallitsee tuotekehitystä, dokumentaatiota, datankäsittelyä, riskien arviointia ja käyttörajoituksia eri toimintaympäristöissä. Vastuullinen ja eettinen näkökulma kytkeytyy tähän jo varhaisessa vaiheessa: suunnitteluratkaisut, käyttötarkoitusten rajaukset ja turvallisuuteen liittyvät valinnat tehdään usein silloin, kun teknologia on vielä kehittymässä. Ja vaikka teknologia sinänsä soveltuisi kaksikäyttöön, kaikki yritykset eivät ole organisatorisesti, kulttuurisesti tai resurssien puolesta valmiita toimimaan tällaisessa ympäristössä.


Turvallisuusmarkkina on institutionaalinen toimintaympäristö

Turvallisuus- ja viranomaismarkkinassa myynti ei ole pelkkä transaktio vaan institutionaalinen hankintaprosessi. Asiakkuudet syntyvät pitkien arviointijaksojen, hankintamenettelyjen ja kilpailutusten kautta, joissa toimittajan luotettavuus, jatkuvuus ja riskienhallinta painavat usein enemmän kuin tuotteen yksittäiset ominaisuudet.

Toimittajalta edellytetään kykyä sitoutua asiakkaaseen pitkällä aikavälillä: dokumentoitua kehitystyötä, ennakoitavaa toimintaa, toimitusvarmuutta ja valmiutta toimia osana asiakkaan omaa toimintajärjestelmää. Kaupan syntyminen ei merkitse asiakassuhteen päätepistettä, vaan siirtymistä elinkaarivastuuseen, jossa toimittaja vastaa ratkaisun ylläpidosta, muutosten hallinnasta, päivityksistä ja usein myös käyttäjien osaamisen varmistamisesta.

Tämä erottaa turvallisuusmarkkinan olennaisesti tavanomaisesta B2B- tai B2C-liiketoiminnasta ja asettaa yritykselle vaatimuksia, jotka ulottuvat teknologian kehittämisestä myyntiin, sopimuksiin ja jälkivastuisiin asti.


Riskit ja vastuut korostuvat

Kaksikäyttöön liittyvät riskit ovat todellisia ja usein aliarvioituja. Teknologian väärinkäyttö, luvaton vienti ja puutteellinen loppukäyttäjätuntemus voivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, rahoituksen katkeamiseen ja merkittäviin mainehaittoihin. Pk-yrityksille ja start-upeille yksikin vakava virhe voi olla kohtalokas.

Tästä syystä kaksikäyttö ei siedä “fiksataan homma myöhemmin” -ajattelua.

Tästä syystä kaksikäyttö ei siedä “fiksataan homma myöhemmin” -ajattelua. Riskit, vastuut ja reunaehdot on tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin teknologia tai liiketoimintamalli viedään eteenpäin.


Eettisyys ja vastuullisuus eivät ole sivukysymyksiä

Kaksikäyttö tuo väistämättä mukanaan eettisiä kysymyksiä. Sama teknologia voi tuottaa merkittävää yhteiskunnallista hyötyä ja samalla mahdollistaa vakavia väärinkäytöksiä. Vastuullinen innovointi edellyttää, että yritys tunnistaa nämä jännitteet ja ottaa ne huomioon jo ensimmäisistä kehitysaskelista lähtien.

Erityisesti start-upeille tämä tarkoittaa, että vastuullisuus ei voi olla mikään myöhemmin lisättävä ominaisuus. Arvot, toimintamallit ja yrityskulttuuri ohjaavat, millaisia ratkaisuja kehitetään, mille markkinoille tähdätään ja millaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan. Resurssien rajallisuus ei poista vastuuta, vaan pikemminkin korostaa tarvetta tehdä tietoisia ja rajattuja valintoja.


Kypsyys ennen markkinaa

Kaksikäyttö ei ole oikotie kasvuun eikä helppo lisä siviililiiketoiminnan päälle. Se on vaativa ja sitova toimintaympäristö, joka edellyttää yritykseltä kypsyyttä toimintamalleissa, prosesseissa ja yrityskulttuurissa. Kaikki yritykset eivät ole kehitysvaiheessaan vielä siinä pisteessä, että kaksikäyttömarkkinalle lähteminen olisi realistista tai tarkoituksenmukaista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaksikäyttö voisi olla pitkän aikavälin mahdollisuus. Hyvin rakennettu liiketoiminnan perusta, selkeät vastuut, hallittu tuotekehitys, toimivat prosessit ja vastuullinen yrityskulttuuri luovat jo alusta alkaen valmiuksia, jotka ovat keskeisiä myös kaksikäyttöympäristössä. Monille yrityksille tärkein askel ei ole välitön markkinoille siirtyminen, vaan oman toiminnan kehittäminen siten, että tällainen polku on ylipäätään mahdollinen tulevaisuudessa.

Tästä näkökulmasta kaksikäyttö ei ole niinkään päätös hypätä mukaan tai jäädä sivuun, vaan viitekehys, jonka kautta yritys voi arvioida omaa kypsyyttään, kehitystarpeitaan ja pitkän aikavälin suuntaansa.


Lopuksi

Kaksikäyttö ei ole oikotie kasvuun eikä yksinkertainen ratkaisu liiketoiminnan kehittämiseen. Se on vaativa toimintaympäristö, joka tuo mukanaan uusia vastuita, riskejä ja velvoitteita, mutta myös mahdollisuuksia niille yrityksille, jotka ovat valmiita kasvamaan niihin. Usein arvokkain anti ei synny itse markkinasta, vaan siitä liiketoiminnan kehitystyöstä, jota kaksikäyttöajattelu pakottaa yrityksen tekemään jo ennen markkinoille astumista.

fiFI