VSME ja pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointi muuttuivat syyskuussa 2026, kun EU uusi vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi tuli voimaan. EU on nyt vahvistanut yhteisen raportointimallin, jonka avulla yritykset voivat tuottaa vastuullisuustietoa vapaaehtoisesti ja vastata esimerkiksi asiakkaiden, pankkien ja muiden sidosryhmien tietotarpeisiin. Taustalla on monelle pk-yritykselle jo tuttu VSME-standardi. Uusi vapaaehtoinen standardi perustuu siihen, mutta sitä on muutettu vastaamaan EU uudistunutta kestävyysraportointisääntelyä.
VSME ei siis vain saanut uutta nimeä
EU-komission delegoitu asetus (EU) 2026/1560 julkaistiin 21.9.2026 ja tuli voimaan 24.9.2026. Asetuksella vahvistettiin vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitettu kestävyysraportointistandardi yrityksille, jotka eivät kuulu CSRD pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin. Standardia voivat käyttää yritykset, joilla on enintään 1 000 työntekijää.
Uusi standardi pohjautuu aikaisempaan VSME-standardiin, mutta kyse ei ole aivan samasta standardista uudella nimellä. Komissio on muun muassa sovittanut sisältöä yhteen uudistettujen ESRS-standardien kanssa, vähentänyt datapisteitä, täsmentänyt arvoketjurajausta ja keventänyt joitakin vaatimuksia enintään 10 työntekijän yrityksille. Pk-yritykselle tärkein asia on kuitenkin ennallaan: standardin käyttäminen on vapaaehtoista.
Miksi vapaaehtoista standardia tarvitaan, jos raportointi ei ole pakollista?
Pk-yrityksen kannattaa erottaa toisistaan kaksi asiaa: lakisääteinen raportointivelvollisuus ja yritykseltä käytännössä pyydettävä vastuullisuustieto. Valtaosa pk-yrityksistä ei kuulu CSRD pakollisen raportoinnin piiriin. Silti vastuullisuustietoja voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun yritys toimii suuren yrityksen toimittajana tai alihankkijana, hakee rahoitusta, osallistuu tarjouskilpailuun tai vastaa asiakkaan toimittajakyselyyn. Juuri tähän vapaaehtoinen standardi tarjoaa yhteisen rakenteen.
EU määrittelee standardille kolme hyvin käytännöllistä tehtävää. Sen avulla yritys voi vastata arvoketjujen tietotarpeisiin ja pankkien sekä sijoittajien tarvitsemaan tietoon. Samalla standardin tarkoituksena on auttaa yritystä johtamaan omia ympäristöön ja ihmisiin liittyviä vastuullisuuskysymyksiään paremmin. Tämä viimeinen kohta jää helposti raportointikeskustelussa liian vähälle huomiolle. Vastuullisuustiedon keräämisen tarkoitus ei ole vain tuottaa raporttia. Tiedon pitäisi auttaa yritystä tekemään parempia päätöksiä.
Basic vai Comprehensive?
Uudessa standardissa säilyy VSME:stä tuttu kaksitasoinen rakenne. Basic Module sisältää B1–B11-tiedot ja muodostaa standardin perustason. Se on tarkoitettu erityisesti mikroyrityksille ja toimii muidenkin yritysten raportoinnin vähimmäistasona. Comprehensive Module täydentää perustasoa tiedoilla, joita erityisesti pankit, sijoittajat ja suuremmat yritysasiakkaat voivat tarvita. Comprehensive-moduulia ei käytetä itsenäisesti, vaan Basic muodostaa aina pohjan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen pk-yrityksen kannattaa ryhtyä keräämään mahdollisimman paljon tietoa. Yrityksen kannattaa ensin ymmärtää, mitä tietoa sen omassa liiketoiminnassa ja sidosryhmäsuhteissa oikeasti tarvitaan.
Value Chain Cap muuttaa myös suuryritysten tietopyyntöjä
Uuteen sääntelyyn liittyy pk-yritysten kannalta erityisen kiinnostava value chain cap eli arvoketjurajaus. Sen tarkoituksena on rajoittaa sitä tietomäärää, jota CSRD piirissä oleva yritys voi vaatia oman kestävyysraportointinsa vuoksi arvoketjuunsa kuuluvalta enintään 1 000 työntekijän yritykseltä. Raja perustuu uuden standardin erikseen määriteltyihin datapisteisiin. Arvoketjurajausta sovelletaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Tämä on merkittävä muutos, koska yksi pk-yritysten vastuullisuustyön ongelmista on ollut suurilta asiakkailta tulevien tietopyyntöjen kirjavuus.
Arvoketjurajaus ei kuitenkaan tarkoita, ettei asiakas voisi enää pyytää pk-yritykseltä muita vastuullisuustietoja. Rajoitus koskee CSRD mukaista kestävyysraportointia varten pyydettäviä tietoja. Yritykseltä voidaan edelleen tarvita tietoja esimerkiksi muun lainsäädännön, hankintakriteerien, sopimusehtojen, toimittajavaatimusten tai muiden liiketoiminnallisten tarpeiden perusteella. Siksi pk-yrityksen ei kannata ajatella, että uusi sääntely poistaisi asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset.
Mitä tämä tarkoittaa mikroyritykselle?
Pienimmille yrityksille standardia on kevennetty entisestään. Basic Module on nimenomaan mikroyrityksille tarkoitettu lähestymistapa, ja lisäksi osa sellaisista tiedoista, jotka ovat suuremmille yrityksille standardin olennaisia datapisteitä, on enintään 10 työntekijän yrityksille vapaaehtoisia.
Tämä on tärkeä periaate. Kahden hengen asiantuntijayritykseltä ei ole tarkoituksenmukaista odottaa samanlaista vastuullisuustiedon hallintaa kuin satoja työntekijöitä työllistävältä teollisuusyritykseltä. Silti pienikin yritys voi hyötyä siitä, että keskeiset vastuullisuustiedot ovat yhdessä paikassa ja tarvittaessa helposti asiakkaalle toimitettavissa.
Entä 10–250 henkilön pk-yritys?
Tässä ryhmässä standardin merkitys voi olla vielä suurempi. Yrityksellä on usein jo henkilöstöä, toimitiloja, energiankulutusta, hankintoja, toimitusketjuja ja suurempia yritysasiakkaita. Samalla asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset voivat olla huomattavasti yksityiskohtaisempia kuin mikroyrityksellä. Tällaiselle yritykselle vapaaehtoinen standardi tarjoaa hyvän rungon vastuullisuustiedon hallintaan. Pelkkä raportointistandardin täyttäminen ei kuitenkaan vielä ratkaise yrityksen vastuullisuustyötä. Yrityksen täytyy edelleen päättää esimerkiksi:
- mitkä vastuullisuusteemat ovat liiketoiminnalle tärkeimpiä
- mitä tavoitteita niille asetetaan
- mitä käytännön toimenpiteitä tehdään
- kuka vastaa niiden toteuttamisesta
- millä mittareilla kehitystä seurataan.
Raportointi tulee tämän työn päälle – ei sen tilalle.
Entä jos suuri asiakas pyytää vastuullisuustietoja?
Ensimmäinen kysymys kannattaa olla: mihin tietopyyntö perustuu? Jos asiakas tarvitsee tietoja omaa CSRD-raportointiaan varten, uusi arvoketjurajaus on olennainen. Jos tietoja pyydetään esimerkiksi toimittajavalinnan, hankintasopimuksen, ympäristövaatimusten tai muun lainsäädännön perusteella, tilanne voi olla toinen.
Toinen tärkeä kysymys on, onko yrityksellä tarvittava tieto jo olemassa. Kun vastuullisuustietoa kerätään järjestelmällisesti yhteisen standardin mukaisesti, jokaista asiakkaan kyselyä ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä.
Raportointityökalu ei ratkaise olennaisuutta
Markkinoille tulee nyt yhä enemmän työkaluja, joilla yritys voi tuottaa standardin mukaisen vastuullisuusraportin. Se on hyvä kehitys. Raportoinnin ei tarvitse eikä pidä olla pk-yritykselle raskas tai kallis projekti. Mutta työkalulla on rajansa. Se ei automaattisesti kerro yritykselle, mitkä vastuullisuusasiat ovat juuri sen liiketoiminnassa tärkeimpiä ja mitä niille pitäisi tehdä seuraavaksi.
Siksi vastuullisuustyö kannattaa rakentaa järjestyksessä: nykytila → olennaiset teemat → tavoitteet ja toimenpiteet → mittarit → tieto → raportointi ja viestintä. Kun pohjatyö on tehty hyvin, myös vapaaehtoisen standardin mukainen raportointi helpottuu olennaisesti.
Mitä pk-yrityksen kannattaa tehdä nyt?
Ensimmäinen askel on selvittää, mitä vastuullisuustietoja yrityksellä jo on, mitä asiakkaat ja muut keskeiset sidosryhmät tarvitsevat ja missä ovat suurimmat puutteet. Tämän yrityksen vastuullisuustyön nykytilan kartoituksen jälkeen tunnista yrityksen liiketoiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuusteemat ja valitse niille konkreettiset toimenpiteet sekä mittarit. Vapaaehtoista kestävyysraportointistandardia kannattaa käyttää tämän työn yhteisenä tietorakenteena. Näin yritys ei rakenna vastuullisuustyötään raporttia varten, vaan se rakentaa vastuullisuustyön, josta raportti voidaan tarvittaessa tehdä.
Käkikuu auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan vastuullisuustyön olennaiset teemat, rakentamaan käytännön toimenpiteet ja mittarit sekä tuottamaan tarvittavat vastuullisuustiedot uuden vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin mukaisesti.
Lue Käkikuun blogista, Miten Omnibus I muuttaa VSME-raportointistandardia.
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja tai pyydä tarjous tällä lomakkeella. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seuraavana arkipäivänä.
FI 
EN