VS-standardi on EU uusi vapaaehtoinen vastuullisuusraportointistandardi, joka on tarkoitettu enintään 1 000 työntekijän yrityksille. Se tarjoaa yhtenäisen tavan koota ja esittää ympäristöön, henkilöstöön ja hyvään hallintotapaan liittyviä vastuullisuustietoja.
VS-standardi perustuu aiempaan VSME-standardiin, mutta sisältää myös muutoksia ja tarkennuksia. Euroopan komissio vahvisti standardin delegoidulla asetuksella (EU) 2026/1560, joka tuli voimaan 24.9.2026. Standardin tavoitteena on helpottaa asiakkaiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien tietotarpeisiin vastaamista sekä tukea yritysten omaa vastuullisuustyötä ja liiketoiminnan kehittämistä.
Miten VS-standardi eroaa aiemmasta VSME-standardista?
VS-standardi perustuu EFRAGin kehittämään VSME-standardiin, mutta kyse ei ole pelkästä nimenmuutoksesta. Uusi standardi on vahvistettu EU delegoidulla asetuksella, ja sen sisältöä on tarkennettu erityisesti raportointivaatimusten oikeasuhtaisuuden ja arvoketjun tietopyyntöjen näkökulmasta.
Standardissa säilyvät aiemman VSME kaksi moduulia, mutta raportoitavat tiedot voivat olla pakollisia standardia sovellettaessa, ehdollisia tai vapaaehtoisia. Enintään 10 työntekijän yrityksille osa tiedoista on vapaaehtoisia, vaikka ne ovat suuremmille yrityksille standardin mukaisen raportoinnin vaatimuksia.
VS-standardi muodostaa myös perustan arvoketjun tietopyyntöjen rajoittamiselle eli niin sanotulle Value Chain Cap -periaatteelle.
Miksi vapaaehtoista standardia tarvitaan, jos raportointi ei ole pakollista?
Pk-yrityksen kannattaa erottaa toisistaan kaksi asiaa: lakisääteinen raportointivelvollisuus ja yritykseltä käytännössä pyydettävä vastuullisuustieto. Valtaosa pk-yrityksistä ei kuulu CSRD pakollisen raportoinnin piiriin. Silti vastuullisuustietoja voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun yritys toimii suuren yrityksen toimittajana tai alihankkijana, hakee rahoitusta, osallistuu tarjouskilpailuun tai vastaa asiakkaan toimittajakyselyyn. Juuri tähän vapaaehtoinen standardi tarjoaa yhteisen rakenteen.
EU määrittelee standardille kolme hyvin käytännöllistä tehtävää. Sen avulla yritys voi vastata arvoketjujen tietotarpeisiin ja pankkien sekä sijoittajien tarvitsemaan tietoon. Samalla standardin tarkoituksena on auttaa yritystä johtamaan omia ympäristöön ja ihmisiin liittyviä vastuullisuuskysymyksiään paremmin. Tämä viimeinen kohta jää helposti raportointikeskustelussa liian vähälle huomiolle. Vastuullisuustiedon keräämisen tarkoitus ei ole vain tuottaa raporttia. Tiedon pitäisi auttaa yritystä tekemään parempia päätöksiä.
Perusmoduuli vai täydentävä moduuli?
VS-standardissa on kaksi moduulia: perusmoduuli (Basic Module) ja täydentävä moduuli (Comprehensive Module). Perusmoduuli sisältää yrityksen perustiedot sekä keskeiset ympäristöön, henkilöstöön ja hallintotapaan liittyvät tiedot. Se on tarkoitettu erityisesti mikroyrityksille ja muodostaa lähtökohdan myös suurempien yritysten raportoinnille.
Täydentävä moduuli sisältää lisätietoja esimerkiksi yrityksen strategiasta, ilmastotavoitteista, ilmastoriskeistä ja henkilöstön ihmisoikeuskysymyksistä. Se vastaa laajemmin asiakkaiden, pankkien ja sijoittajien tietotarpeisiin. Täydentävää moduulia käytettäessä myös perusmoduulin vaatimukset on täytettävä. Raportoinnissa huomioidaan standardin mukaiset ehdolliset ja vapaaehtoiset tiedot sekä pienimmille yrityksille annetut helpotukset.
Value Chain Cap rajoittaa suuryritysten tietopyyntöjä
Uuteen EU-sääntelyyn sisältyy arvoketjun tietopyyntöjä rajoittava periaate eli Value Chain Cap. Sen tarkoituksena on suojata enintään 1 000 työntekijän yrityksiä kohtuuttoman laajoilta vastuullisuustietopyynnöiltä. CSRD mukaista kestävyysraportointia tekevät yritykset eivät saa vaatia tällaisilta arvoketjunsa yrityksiltä tietoja, jotka ylittävät VS-standardin perusteella määritellyt tiedonantorajat. Tietopyyntöjen rajat määritellään asetuksen (EU) 2026/1560 liitteessä II.
Arvoketjun tietopyyntöjä koskevaa rajoitusta sovelletaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Rajoitus ei kuitenkaan poista kaikkia yritysten välisiä vastuullisuustietopyyntöjä. Tietoja voidaan edelleen tarvita esimerkiksi muuhun lainsäädäntöön, sopimuksiin tai yritysten omiin hankintakriteereihin perustuen. Siksi yrityksen kannattaa selvittää asiakkaidensa tietotarpeet ja rakentaa vastuullisuustietojen keräämiselle toimiva perusta.
Mitä tämä tarkoittaa mikroyritykselle?
Pienimmille yrityksille standardia on kevennetty entisestään. Basic Module on nimenomaan mikroyrityksille tarkoitettu lähestymistapa, ja lisäksi osa sellaisista tiedoista, jotka ovat suuremmille yrityksille standardin olennaisia datapisteitä, on enintään 10 työntekijän yrityksille vapaaehtoisia.
Tämä on tärkeä periaate. Kahden hengen asiantuntijayritykseltä ei ole tarkoituksenmukaista odottaa samanlaista vastuullisuustiedon hallintaa kuin satoja työntekijöitä työllistävältä teollisuusyritykseltä. Silti pienikin yritys voi hyötyä siitä, että keskeiset vastuullisuustiedot ovat yhdessä paikassa ja tarvittaessa helposti asiakkaalle toimitettavissa.
Entä 10–250 henkilön pk-yritys?
Tässä ryhmässä standardin merkitys voi olla vielä suurempi. Yrityksellä on usein jo henkilöstöä, toimitiloja, energiankulutusta, hankintoja, toimitusketjuja ja suurempia yritysasiakkaita. Samalla asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset voivat olla huomattavasti yksityiskohtaisempia kuin mikroyrityksellä. Tällaiselle yritykselle vapaaehtoinen standardi tarjoaa hyvän rungon vastuullisuustiedon hallintaan. Pelkkä raportointistandardin täyttäminen ei kuitenkaan vielä ratkaise yrityksen vastuullisuustyötä. Yrityksen täytyy edelleen päättää esimerkiksi:
- mitkä vastuullisuusteemat ovat liiketoiminnalle tärkeimpiä
- mitä tavoitteita niille asetetaan
- mitä käytännön toimenpiteitä tehdään
- kuka vastaa niiden toteuttamisesta
- millä mittareilla kehitystä seurataan.
Raportointi tulee tämän työn päälle – ei sen tilalle.
Entä jos suuri asiakas pyytää vastuullisuustietoja?
Ensimmäinen kysymys kannattaa olla: mihin tietopyyntö perustuu? Jos asiakas tarvitsee tietoja omaa CSRD-raportointiaan varten, uusi arvoketjurajaus on olennainen. Jos tietoja pyydetään esimerkiksi toimittajavalinnan, hankintasopimuksen, ympäristövaatimusten tai muun lainsäädännön perusteella, tilanne voi olla toinen.
Toinen tärkeä kysymys on, onko yrityksellä tarvittava tieto jo olemassa. Kun vastuullisuustietoa kerätään järjestelmällisesti yhteisen standardin mukaisesti, jokaista asiakkaan kyselyä ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä.
Raportointityökalu ei ratkaise olennaisuutta
Markkinoille tulee nyt yhä enemmän työkaluja, joilla yritys voi tuottaa standardin mukaisen vastuullisuusraportin. Se on hyvä kehitys. Raportoinnin ei tarvitse eikä pidä olla pk-yritykselle raskas tai kallis projekti. Mutta työkalulla on rajansa. Se ei automaattisesti kerro yritykselle, mitkä vastuullisuusasiat ovat juuri sen liiketoiminnassa tärkeimpiä ja mitä niille pitäisi tehdä seuraavaksi.
Siksi vastuullisuustyö kannattaa rakentaa järjestyksessä: nykytila → olennaiset teemat → tavoitteet ja toimenpiteet → mittarit → tieto → raportointi ja viestintä. Kun pohjatyö on tehty hyvin, myös vapaaehtoisen standardin mukainen raportointi helpottuu olennaisesti.
Mistä yrityksen kannattaa aloittaa?
Ensimmäinen askel on selvittää, mitä vastuullisuustietoja yrityksellä jo on, mitä asiakkaat ja muut sidosryhmät tarvitsevat ja missä ovat suurimmat puutteet. VS-standardi tarjoaa tähän yhtenäisen tiedonkeruun ja raportoinnin viitekehyksen. Sen avulla yritys voi vastata tietopyyntöihin järjestelmällisesti ja hyödyntää kerättyä tietoa myös oman toimintansa kehittämisessä.
Käkikuu auttaa yrityksiä tunnistamaan vastuullisuustyön olennaiset teemat, rakentamaan käytännön toimenpiteet ja mittarit sekä kokoamaan tarvittavat vastuullisuustiedot uuden VS-standardin mukaisesti.
Tutustu myös: VS-standardi – usein kysytyt kysymykset.
Käkikuu auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan vastuullisuustyön olennaiset teemat, rakentamaan käytännön toimenpiteet ja mittarit sekä tuottamaan tarvittavat vastuullisuustiedot uuden vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin mukaisesti.
Lue Käkikuun blogista, Miten Omnibus I muuttaa VSME-raportointistandardia.
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja tai pyydä tarjous tällä lomakkeella. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seuraavana arkipäivänä.
FI 
EN