VSME muuttui syyskuussa 2026, kun EU uusi vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi tuli voimaan. Muutos ei tuo pk-yrityksille uutta pakollista raportointivelvollisuutta, mutta se muuttaa vapaaehtoisen raportoinnin rakennetta ja vahvistaa sen asemaa erityisesti arvoketjuissa liikkuvan vastuullisuustiedon yhteisenä mallina. Uusi standardi perustuu aikaisempaan VSME-standardiin, jonka monet pk-yritykset ovat jo oppineet tuntemaan. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä nimenmuutoksesta.
Mitä VSME:lle tapahtui?
EU-komission delegoitu asetus (EU) 2026/1560 julkaistiin 21.9.2026 ja tuli voimaan 24.9.2026. Asetuksella vahvistettiin vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitettu kestävyysraportointistandardi yrityksille, jotka eivät kuulu CSRD pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin. Standardia voivat käyttää yritykset, joilla on enintään 1 000 työntekijää.
Samalla aikaisempaa VSME-mallia on päivitetty vastaamaan EU:n muuttunutta kestävyysraportointisääntelyä. Pk-yrityksen kannalta tärkein asia on kuitenkin ennallaan: standardin mukainen raportointi on vapaaehtoista.
Basic ja Comprehensive säilyvät
VSME:stä jo tutuksi tullut kaksitasoinen rakenne säilyy. Basic Module muodostaa raportoinnin perustason ja sisältää B1–B11-tiedot. Se on erityisesti mikroyrityksille tarkoitettu lähestymistapa ja samalla muiden standardia käyttävien yritysten raportoinnin pohja. Comprehensive Module täydentää Basic-tietoja silloin, kun esimerkiksi asiakkaat, rahoittajat tai sijoittajat tarvitsevat yrityksestä laajempaa vastuullisuustietoa. Ajatuksena ei siis edelleenkään ole rakentaa jokaiselle pienelle yritykselle raskasta raportointijärjestelmää.
Value Chain Cap on pk-yrityksille merkittävä muutos
Yksi uuden sääntelyn olennaisimmista asioista on value chain cap eli arvoketjurajaus. Sen tarkoituksena on rajoittaa vastuullisuustietojen määrää, jota CSRD:n piirissä oleva yritys voi omaa kestävyysraportointiaan varten vaatia arvoketjuunsa kuuluvalta enintään 1 000 työntekijän yritykseltä. Arvoketjurajausta sovelletaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Tämä voi vähentää pk-yrityksille tulevia toisistaan poikkeavia raportointitietopyyntöjä.
Samalla on tärkeää ymmärtää, mitä arvoketjurajaus ei tarkoita. Se ei poista asiakkaiden kaikkia vastuullisuusvaatimuksia. Yritykseltä voidaan edelleen pyytää tietoja esimerkiksi muun lainsäädännön, hankintakriteerien, sopimusehtojen, toimittajavaatimusten tai muiden liiketoiminnallisten tarpeiden perusteella.
Pk-yrityksen ei kannata aloittaa raportista
Uusi standardi tarjoaa aikaisempaa selkeämmän yhteisen rakenteen vastuullisuustiedolle. Se ei kuitenkaan muuta yhtä vastuullisuustyön perusasiaa: raportointi ei ole sama asia kuin vastuullisuustyö. Ensin yrityksen kannattaa selvittää, missä vastuullisuustyön osalta tällä hetkellä ollaan, mitkä vastuullisuusteemat ovat liiketoiminnan kannalta olennaisia, mitä asiakkaat ja muut sidosryhmät tarvitsevat sekä mitä yrityksen kannattaa käytännössä kehittää. Sen jälkeen voidaan määritellä tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Kun tämä pohjatyö on tehty, myös standardin mukaisen vastuullisuustiedon tuottaminen on huomattavasti helpompaa.
Mitä uusi standardi tarkoittaa juuri sinun yrityksellesi?
Olemme koonneet uuden standardin keskeiset asiat yhdelle sivulle: kenelle standardi on tarkoitettu, miten Basic- ja Comprehensive-moduulit toimivat, mitä value chain cap tarkoittaa ja miten pk-yrityksen kannattaa lähestyä vastuullisuustiedon keräämistä käytännössä.
Lue lisää: Vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi pk-yrityksille
FI 
EN