Suomen ilmastolain tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on herättänyt viime aikoina epäilyjä: onko se enää realistinen, kun metsien hiilinielut ovat pienentyneet ja maankäyttösektorin päästöt kasvaneet? Tuore Helsingin yliopiston tutkimusprofessori Markku Ollikaisen johtaman tutkimusryhmän selvitys osoittaa, että tavoite on edelleen saavutettavissa – ja vieläpä kansantaloudellisesti järkevällä tavalla.
Ollikaisen raportin mukaan vuonna 2035 Suomessa on jäljellä arviolta 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteja fossiili- ja prosessipäästöjä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tätä vastaava nielu tarvitaan joka vuosi. Tämä nielu voidaan rakentaa metsien kasvun vahvistamisen, puun energiakäytön vähentämisen, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton sekä kansainvälisen yhteistyön yhdistelmällä. Raportti alleviivaa, että ilmastotavoitteen saavuttaminen voi kulkea käsi kädessä talouskasvun kanssa: vihreä siirtymä ei syö kansantalouden pohjaa, vaan voi vahvistaa sitä.
Keinot ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia
Metsälain uudistus, jossa Tapion suositukset viedään lainsäädäntöön metsänomistajia sitoviksi. Tämä parantaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. Metsistä on Etelä-Suomessa viime vuosina kaadettu enemmän kuin mitä metsät kasvavat. Hakkuumäärien ylittäessä metsien uusiutumiskyvyn, metsien hiilinielu heikkenee: metsiin sitoutuu vähemmän hiiltä kuin sieltä vapautuu hakkuissa ja maaperästä.
- Metsähallituksen hakkuiden maltillinen vähentäminen. Lyhyellä aikavälillä puun tarjonta voi hieman kiristyä, mutta pidemmällä aikavälillä metsien kasvu vahvistuu. Tämän seurauksena teollisuudelle on tarjolla enemmän järeää ja laadukasta tukkipuuta, jolla on korkeampi jalostusarvo kuin energiaksi poltettavalla kuitupuulla. Näin toimenpide luo kestävämmän kasvupohjan ja vahvemmat markkinat tulevaisuutta varten.
- Puun polton vähentäminen energiantuotannossa sähkökattiloilla. Sähkökattila tarkoittaa suurta ”sähkövastusta”, joka tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon ilman, että poltetaan puuta tai fossiilisia polttoaineita. Kun sähkö tulee yhä enemmän tuulesta ja auringosta, sähkökattilat tarjoavat puhtaan ja kustannustehokkaan ratkaisun.
- Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BeCCS), joka tukee samalla vihreän vedyn ja uusien teknologioiden kehitystä ja avaa Suomelle uusia teollisia mahdollisuuksia.
- Kansainväliset hiilimarkkinat (ITMOt), joilla voidaan tasapainottaa etenkin turvemaiden päästöjä. Suomessa on ojitettu valtava määrä soita metsätalouskäyttöön, ja kun turvemaita kuivataan, niiden hiili alkaa hajota ja vapautua ilmaan. Päästöt voivat vaihdella paljon sääolojen ja vedenpinnan mukaan, ja niitä on vaikea täysin ennakoida. ITMOjen avulla Suomi voi tasapainottaa näitä yllätyksiä ostamalla päästövähennyksiä muualta – näin varmistetaan, että kokonaisuus pysyy hallinnassa eikä hiilineutraaliustavoite kaadu turvemaiden takia.
Näiden toimien kustannukset eivät kaada taloutta – päinvastoin. Selvitysten mukaan erityisesti sähkökattilainvestoinnit ja hiilidioksidin talteenotto voivat tuoda talouteen lisää kasvua ja uusia vientimahdollisuuksia. Metsäsektorille voi tulla lyhytaikaisia sopeutustarpeita, mutta pidemmällä aikavälillä puuntuotanto vahvistuu ja teollisuuden kilpailukyky paranee.
On myös hyvä muistaa, että viivyttely tulee kalliimmaksi.
On myös hyvä muistaa, että viivyttely tulee kalliimmaksi. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä on todennut, että ilman lisätoimia Suomi ei saavuta EU:n taakanjakosektorin eikä LULUCF-sektorin tavoitteita. Tämä merkitsisi kasvavia kustannuksia ja menetettyä uskottavuutta EU-neuvotteluissa, joissa sovitaan muun muassa taakanjakosektorin päästövelvoitteiden täyttämisestä, metsien ja maankäytön nielusäännöistä sekä tulevista vuoden 2040 päästövähennystavoitteista.
Miksi hiilineutraaliustavoite on tärkeä?
Miksi tavoite on tärkeä, vaikka Suomen osuus maailman päästöistä on häviävän pieni?
Olemme osa Euroopan unionia, jonka tavoitteisiin olemme sitoutuneet. Jos Suomi epäonnistuu, maksu lankeaa meille joka tapauksessa, mutta jos onnistumme, voimme jopa hyötyä kustannustehokkaiden ratkaisujen viennistä. Pieni maa voi myös olla kokoaan suurempi vaikuttaja. Suomi tunnetaan luotettavana ja osaavana toimijana, ja ilmastoratkaisujen kehittäminen voi vahvistaa asemaamme maailmalla. Ilmastonmuutos ei myöskään katso maiden kokoa, ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt Suomen luonnossa, metsissä, maataloudessa ja sään ääri-ilmiöissä. Meillä on vastuu suojella omaa ympäristöämme ja tulevia sukupolvia.
Hiilineutraaliustavoite 2035 ei ole menetetty. Se vaatii määrätietoista ja johdonmukaista politiikkaa, joka yhdistää metsien hoidon, teknologiset innovaatiot ja kansainvälisen yhteistyön. Siirtymän on oltava oikeudenmukainen – yksittäisiä sektoreita ei pidä kuormittaa kohtuuttomasti, mutta samalla on varmistettava, että kaikki osallistuvat.
Tämä on ennen kaikkea mahdollisuus. Onnistumalla Suomi voi näyttää mallia maailmalle siitä, miten kunnianhimoiset ilmastotavoitteet käännetään taloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi voimavaraksi.
FI 
EN