Tilastokeskuksen mukaan pienet ja keskisuuret enintään 249 työntekijää työllistävät yritykset työllistävät Suomessa 63,9 % kaikesta yritysten työllistämästä työvoimasta, eli 897 000 henkilöä. Vuonna 2021 99,8 % Suomessa toimivista yrityksistä oli pk-yrityksiä ja näistä ylivoimaisesti suurin osa, eli 94,9 % oli alle 10 hengen mikroyrityksiä. Näistä luvuista jokainen ymmärtää, että pk-yrityksillä on valtava vaikutus maamme talouteen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiimme.
Nämä vaikutukset eivät enää rajoitu siihen, että yritystoiminta on kannattavaa ja tuottaa voittoa. Yhteiskunta, eli me ihmiset odotamme yrityksiltä myös sitä, että ne hoitavat liiketoimintansa vastuullisesti vaikkapa esimerkiksi siten, että ne toteuttavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, eivät pilaa ympäristöä ja niiden tuotteet ovat turvallisia käyttää. Ihan pelkkä voiton tuottaminen ja verojen ja muiden maksujen maksaminen ei enää riitä. Odotamme yrityksiltä, että ne tekevät enemmän.
Mitä hyötyä tällaisesta vastuullisesti toteutetusta liiketoiminnasta on yritykselle? Miksi hyvää kannattaa jakaa muillekin? Yritysvastuun perinteinen ajatusmalli lähtee kysymyksestä: mitä minä hyödyn? Ympäristölle ja luonnolle tuhoisan lineaarisen talousmallin vaihtaminen resursseja uudelleen ja uudelleen hyödyntävään kiertotalouteen edellyttää systeemistä muutosta, jolloin meidän tuleekin kysyä: miten minä ja yritykseni voimme hyödyttää kestävää kehitystä? Näin tehdessämme laajennamme yritysvastuun käsitettä olennaiseen, ja samalla hyödymme siitä itse. Eikä se ole väärin, sillä menestyvä ja hyvinvoiva yritystoiminta on samalla edellytys vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toteuttamiselle.
”Meidän tuleekin kysyä: miten minä ja yritykseni voimme hyödyttää kestävää kehitystä?”
Hyvä käytännön esimerkki euron ja vastuullisen yritystoiminnan symbioosista on yrityksen toiminnan tehostaminen, joka tuo suoria kustannussäästöjä esimerkiksi pienentyvän energian kulutuksen ja parantuneen resurssitehokkuuden muodossa esimerkiksi silloin, kun tuotannon sivuvirtoja aletaan hyödyntämään paremmin. Työntekijöiden hyvinvoinnin lisääntyminen tuo kustannussäästöjä vähentyneitä sairauspoissaoloina ja työntekijöiden pienempänä vaihtuvuutena. Vastuullisuus ruokkii yrityksen kasvua, sillä kaikki sidosryhmät – asiakkaat, rahoittajat, tavarantoimittajat jne. – arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä. Kaikki tämä sataa paitsi ympäristön tai sidosryhmien, niin myös suoraan yrittäjän ja yrityksen laariin.
Kilpailu työvoimasta kiihtyy edelleen. Erityisesti nuoremmalle sukupolvelle ympäristö, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja vaikkapa erityisryhmien kohtelu ovat tärkeitä arvoja, jolloin näitä toteuttavan yrityksen rekrytointi on taatusti helpompaa kuin sellaisten, joiden toiminnassa nämä arvot eivät näy. Aktiivinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa auttaa myös tunnistamaan yritystoiminnan nousevia riskejä. Olemalla selvillä asiakkaiden toiveista osaamme kehittää liiketoimintaamme oikeaan suuntaan. Hyvä pöhinä työpaikalla luo myös innovoivan ja eteenpäin pyrkivän ilmapiirin. Työntekijöiden osallistaminen ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen lisää motivaatiota ja tuo työntekijöiden resurssit käyttöön.
Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yritysvastuu kytkeytyy arvoihin ja yritysten arkeen. Suurin osa yrityksistä tekee päivittäin vastuullisuustyötä joko huomaamattaan tai siitä sen enempää meteliä pitämättä. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja viestitty yrityksen liiketoimintastrategiaan sidottu yritysvastuutyö mahdollistaa yritysvastuun kaikkien osa-alueiden ja mahdollisuuksien täyspainoisen hyödyntämisen paitsi kestävän kehityksen, myös nimenomaan oman yrityksen hyväksi. Tässä yritys voi lähteä liikkeelle pienin askelin, kaikkea ei voi eikä tarvitse saada heti valmiiksi. Jokainen yritys voi tehdä oman kokoistansa ja näköistänsä yritysvastuutyötä.
Mitä hyötyä yritysvastuusta on pk-yrityksille? Oleellisimmat asiat tiivistettyinä yhteen diaan.
0 kommenttia