Valmistuin äskettäin Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen monimuotokoulutuksesta ympäristösuunnittelijaksi (AMK). Sen verran on juhlahumu jo laantunut, että on aika vetää yhteen näiden kahden vuoden saldo.
Kun keväällä 2021 luin netissä HAMK kestävän kehityksen koulutuksesta, innostuin heti. Ala on paitsi ajankohtainen, niin myös erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat asettaneet meidät ihan uudenlaisten haasteiden ja mahdollisuuksien pariin, joihin voimme vastata taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävillä pitkän tähtäimen ratkaisuilla. Niinpä laitoin hakemusta sisään, ihan vaan kokeeksi, sillä en tosiaankaan uskonut tulevani valituksi jo yksistään ikäni vuoksi. Ylioppilastodistuksenikin on kuitenkin jo vuodelta 1981.
Yllätyksekseni minulle tarjottiinkin opiskelupaikkaa. Tämä aiheutti sen, että piti oikeasti miettiä, lähteäkö vielä opiskelemaan. Enhän minä nyt enää. Miten ne siellä mahtavat suhtautua? Onneksi soitin HAMKissa työn ohessa YAMK:n ja ammatillisen opettajakoulutuksen suorittaneelle veljelleni Pasille, joka kahvilla istuessamme totesi yksikantaan: ”mahtavaa, totta helvetissä sää menet”. Niinpä otin opiskelupaikan vastaan, ja tämän päätöksen kanssa olen superonnellinen. Koulutus ylitti odotukseni moninkertaisesti.
Koulutus ylitti odotukseni moninkertaisesti.
Koulutus on johdonmukaisesti rakennettu kestävän kehityksen kokonaisuus, josta opiskelijat saavat halutessaan todella paljon irti. Monipuolinen aihetarjonta tarjoaa näkökulmia muun muassa niin kestävän kehityksen perusteisiin, ekosysteemeihin, ilmastokysymyksiin, viranomaistoimintaan, alan sääntelyyn, kiertotalouteen kuin ympäristöjohtamiseenkin. Aiheet ovat todella mielenkiintoisia, ja ainoana harmituksena taitaa useimmilla opiskelijoilla olla kuhunkin aiheeseen käytettävän ajan vähyys. Koulutus antaa kuitenkin hyvät perusteet, ja syvällisempi perehtyminenhän jää sitten jokaisen oman kiinnostuksen ja aktiivisuuden varaan.
Opinnoissa minulle tarjoutui hienoja mahdollisuuksia syventää osaamistani myös kansainvälisissä ympäristöissä. Näihin lukeutuivat viikot Sambiassa ja Portugalissa sekä puolen vuoden opiskelijavaihto Hollannissa. Näistä reissuista jäi paljon oppia ja hyvät muistot, ja taisi niissä pari-kolme elinikäistä ystävyyttäkin syntyä. Hieman ihmettelen, kuinka vähän opiskelijat käyttävät näitä loistavia tilaisuuksia.
Myös monimuoto-opiskelu perustuu pitkälti tiimityöskentelyyn, ja se onkin yksi koko koulutuksen suola. Tiimityöskentely vaatii yksilöltä yllättävän paljon taitoja, kuten kykyä ja halua kuunnella muita, arvostaa heidän näkemyksiään ja ottaa ne myös oikeasti huomioon. Tämä vaatii usein asettumista toisten asemaan ja aitoa pyrkimystä ymmärtää heidän näkökulmiaan. Omia ajatuksia pitää pystyä ilmaisemaan mahdollisimman selkeästi, ja tiedon ja vastuun jakaminen osoittaa luottamusta tiimin muita jäseniä kohtaan. Tiimityö vaatii myös taitoa käsitellä erimielisyyksiä rakentavasti ja ongelmien ratkaisua päämäärien saavuttamiseksi yhdessä muiden kanssa. Myös oma ajan- ja tehtävien hallinta pitää olla hallussa. Kaikkia näitä taitoja sain harjoitella, käyttää ja kehittää niissä lukuisissa tiimeissä, joissa koulutuksen aikana olin mukana.
Tiimityöskentely myös antaa paljon. Se on oiva mahdollisuus kehittää omia vuorovaikutustaitoja, kuten kuuntelemista, rakentavaa keskustelua ja palautteen antamista ja vastaanottamista. Tiimissä jokainen ottaa vastuun omasta roolistaan ja kantaa kortensa kekoon yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tiimityö antaa mahdollisuuden hyödyntää kunkin jäsenen vahvuuksia, ja monipuoliset näkökulmat edistävät luovuutta ja tuovat uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Parhaimmillaan tiimin jäsenet tukevat ja tsemppaavat toisiaan, ja positiivinen ja ratkaisuhakuinen ilmapiiri parantavat tiimin kykyä selviytyä tehtävistä. Tiimin monimuotoisuus voi auttaa tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia, joita yksittäinen tiimin jäsen ei ehkä huomaisi ja useiden näkökulmien huomioiminen tiimissä johtaa usein parempaan päätöksentekoon. Tiimityöskentelyssä kokonaisuus on selkeästi enemmän kuin osiensa summa.
Tiimityöskentelyssä kokonaisuus on selkeästi enemmän kuin osiensa summa.
Tiimien muodostamisessa en antaisi opiskelijoiden itse valita tiimikavereitaan, vaan muodostaisin tiimit opettajajohtoisesti siten, että ne olisivat aina kaikille uudet. Tämä asettaisi opiskelijat paremmin samalle viivalle sen sijaan, että osa tiimiläisistä tuntee jo toisensa ja heidän työskentelytapansa. Itse vaihdoin tiimiä jokaiseen moduuliin, ja välillä oli tulla orpo olo, kun kaikki muut tiimiläiset olivat jo tottuneet työskentelemään yhdessä. Uudet tiimit totuttaisivat opiskelijat myös paremmin erilaisiin ihmisiin ja erilaisiin työskentelytapoihin.
Palautteenannon merkitystä opiskelijoille ei voi painottaa liikaa. Huonoin tilanne on silloin, kun minkäänlaista palautetta ei ole saatavilla. Palautteen avulla opiskelija saa tietoa siitä, miten hän suoriutuu, ja mitä hän tekee hyvin tai missä hänellä on mahdollisuus parantaa. Tämä auttaa oppijaa ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Positiivisella palautteella voidaan lisätä opiskelijan motivaatiota ja itsetuntoa, ja rakentava kritiikki voi toimia kannustimena parantaa suoritusta. Palautteen avulla opiskelija voi tunnistaa virheet omassa suorituksessaan, mikä mahdollistaa niistä oppimisen. Palaute auttaa opiskelijoita saavuttamaan paremman ymmärryksen omasta oppimisestaan ja kehittämään taitojaan oikeisiin suuntiin. Palautteellaan opettajat paitsi auttavat opiskelijoita oppimisprosessissa, myös osoittavat arvostustaan opiskelijoiden työtä kohtaan. Mitä perusteellisempi ja rakentavampi palaute, sitä parempi.
HAMKissa paljon käytetty vertaisarviointi, jossa opiskelijat arvioivat toistensa suoriutumista, saattaa tuoda arviointiin näkökulmia, joita opettajat eivät välttämättä ole huomanneet. Samalla se kannustaa opiskelijoita aktiiviseen osallistumiseen ja kehittää heidän arviointitaitojaan. Toisaalta opiskelijat eivät välttämättä ole aina päteviä arvioimaan toistensa suorituksia, eivätkä kaikki ole halukkaita antamaan kriittistä palautetta. Vertaisarviointi saattaa myös johtaa tietoiseen kriittisen tarkastelun välttämiseen tiimeissä. Valitettavasti rakentavan ja oikeudenmukaisen vertaisarvioinnin vaatima ohjaus ja valmennus loisti poissaolollaan koko koulutuksen ajan.
Palautteenanto toimii kokemukseni mukaan HAMKissa kokonaisuudessaan hyvin, ja ilmapiiri on suurelta osin kannustava ja opiskelijoita motivoiva. Asioissa – myös palautteessa – edetään positiivisuuden kautta, ja ilmassa on aina enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Ilmassa on aina enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Lähtiessäni tähän hankkeeseen eniten minua taisi arveluttaa se, miten nuoremmat opiskelijakollegat suhtautuisivat jo tähän ikään ehtineeseen opiskelukaveriinsa. Tämä huoli osoittautui täysin aiheettomaksi: minkäänlaista ikärasismia en kokenut missään kohtaa, ja suhtautuminen ja kanssakäyminen oli aina asiallista ja luontevaa.
Opiskeluni Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutuksessa on antanut minulle todella paljon. Halusin ja saan tehdä jotain minulle täysin uutta ja mielenkiintoista. Minulle on muodostunut selkeä kokonaiskuva kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Olen pystynyt myös hyödyntämään aikaisemmin oppimaani ja tekemääni. Tällaisena hieman varttuneempana ammatinvaihtajana tiedän, että menestymiseen tarvittava arvostus on ansaittava omalla osaamisella ja omalla työllä. Toivon, että saan siihenkin vielä mahdollisuuksia.
Kiitän kaikkia opettajiani ja opiskelijakollegoitani mahtavasta ajasta HAMK kestävän kehityksen parissa. Voin vilpittömästi suositella koulutusta kaikille siitä kiinnostuneille. Tässäkin hienossa koulutuksessa parasta olette kuitenkin te ihmiset, jotka sen teette. Kiitos.
1 kommentti
Sanna & #183;20.12.2023 11:01
Onnea Jukka valmistumisestasi! Hienoa lukea ajatuksiasi ja kokemuksiasi keke koulutuksesta. Hyvää Joulunaikaa toivotellen, Sanna