Yritysvastuu ja siihen liittyvät asiat mielletään helposti suuryrityksille kuuluviksi hommiksi. Niillä on yritysvastuun toteuttamiseen tarvittavaa rahaa ja muita resursseja, ja sitä paitsi, sääntely eli lainsäätäjän määräävät velvoitteet koskevat vain niitä. Niinpä pienemmät yritykset eivät välttämättä tule edes pohtineeksi miten ne voisivat toteuttaa yritysvastuuta.
Järjestelmälliseen yritysvastuutyöhön ryhtyminen on yritystoiminnan strateginen päätös. Järjestelmällisellä tarkoitan tässä suunnitelmallista ja tavoitteellista yritysvastuutyötä erona siihen, että suurin osa yrityksistä jo tekee ja toteuttaa yritysvastuuta arjessaan joko huomaamattaan tai muuten sitä sen enempää ajattelematta. Järjestelmällisessä yritysvastuutyössä yrityksessä tehdään yrittäjän ja yrityksen arvoihin ja ydinliiketoimintaan perustuva suunnitelma siitä, mitä halutaan saavuttaa ja mitä polkua pitkin sinne päästään. Pohditaan, mitkä asiat ovat oman toiminnan, sidosryhmien ja tavoitteiden kannalta oleellisia, ja asetaan kompassiin niiden mukaiset lukemat.
Perusedellytys koko homman onnistumiselle on se, että oikeasti haluamme lähteä yritysvastuutyöhön ja sitoudumme siihen, ihan koko porukka. Otamme kaikki mukaan ja ideoimme ja teemme yhdessä heti alkumetreistä lähtien. Näin saamme kaikkien osaamisen hyödynnettyä yhteisesti asetettujen päämäärien saavuttamiseen. Ylhäältä käsketty harvoin tuottaa mitään oikeasti vaikuttavaa saatika sellainen, johon yrityksen johto ei edes itse ole sitoutunut.
Ylhäältä käsketty harvoin tuottaa mitään oikeasti vaikuttavaa saatika sellainen, johon yrityksen johto ei edes itse ole sitoutunut.
Parhaimmillaan yritysvastuutyö otetaan osaksi yrityksen arkea ja jokapäiväistä toimintaa, jolloin se kulkee suunnittelun, päätöksenteon, toteutuksen ja seurannan mukana samalla tasolla muiden asioiden kanssa. Tämä vaatii tietenkin selkeitä periaatteita, tavoitteita ja mittareita kuten kaikki muukin toiminta. Johtamiselle yritysvastuutyö asettaa omat haasteensa erityisesti siinä, että se on luonteeltaan pitkäjänteistä työtä, jonka tulosten todentaminen ei välttämättä onnistu perinteisillä taloudellisilla tunnusluvuilla. Lisäksi mukaan tulee laajempi yhteiskunnallinen konteksti, joka tuo johtamiseenkin ihan uusia ulottuvuuksia. Ja vaikka kuinka yritämme sitouttaa henkilöstöä yritysvastuutyöhön ja sen prosesseihin, kohtaamme voimakastakin muutosvastarintaa. Tämä kaikki tekee yritysvastuutyön johtamisesta muutosjohtamista, jossa johtajan ja johtamisen pitää olla voimakkaasti läsnä.
Kaikesta edellä esitetystä voimme päätellä, että yritysvastuutyö on iso kokonaisuus, joka laajasti toteutettuna vaatii runsaasti alussa mainittuja resursseja. Vaikka yritysvastuusta puhutaan yleensä suurien yritysten yhteydessä, ihan kaiken kokoiset yritykset voivat tehdä myös suunnitelmallista yritysvastuutyötä omien resurssiensa puitteissa jo pienillä panoksilla. Parhaisiin tuloksiin päästään keskittymällä oman liiketoiminnan kannalta olennaisiin asioihin, joilla on suurin vaikuttavuus. Tätä vaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi ympäristö- tai liiketaloudellisten tavoitteiden tai parhaimmillaan niiden yhdistelmien kautta. Pääasia on, että hommasta on oikeasti konkreettista hyötyä.
Alla olevassa kaaviossa on esitetty yritysvastuutyön tärkeimmät elementit. Vaikka himmeli on ensikatsomalta monimutkaisen oloinen, on se lähemmin tarkasteltuna varsin yksinkertainen: kaiken keskiössä on yritys ja yritysvastuutyön osat, ja niiden ympärillä vastuullisuuden kolme osa-aluetta ympäristö, talous ja ihmiset, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Näistä voi sitten pikku hiljaa alkaa poimimaan ja toteuttamaan niitä asioita, jotka ovat omasta mielestä oleellisia ja kokonaisuudessaan vaikuttavimpia.
Miten minun yritykseni voi tehdä yritysvastuutyötä? Oleellisimmat asiat tiivistettyinä yhteen diaan.
