Jokainen yritys hyötyy siitä, että sille tehdään vastuullisuusstrategia. Isommille yrityksille varautuminen lisääntyvään sääntelyyn ja ennakointi ovat merkittävässä roolissa. Lisääntyvä sääntely aiheuttaa myös sen, että pienemmätkin yritykset, joita varsinainen sääntely ei koske, joutuvat tekemisiin vastuullisuusasioiden kanssa viimeistään siinä vaiheessa, kun niiltä aletaan edellyttää vastuullisuusstrategiaa ja -raportointia osana toimitusketjua tai kilpailutuksiin osallistumista. Vastuullisuusasioiden hoito vaikuttaa tulevaisuudessa myös siihen, miten ja mihin hintaan yritys saa rahoitusta.
Vastuullisuustyön hyötyihin kaikissa yrityksissä lukeutuvat myös kustannussäästöt, joita parantunut resurssitehokkuus tuo tullessaan. Vastuullisuusstrategia mahdollistaa yrityksen resurssien kohdentamisen sinne, missä niillä saadaan aikaan suurin vaikutus pienimmällä mahdollisella panostuksella. Ei pidä myöskään aliarvioida sitä, kuinka vastuullisuus lisää kiinnostusta yritystä kohtaan ja parantaa sen kilpailukykyä sekä myynnissä että rekrytoinnissa. Sidosryhmät arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä.
Merkittävistä vastuullisuustyön eduista huolimatta monet yritykset vielä empivät varsinaiseen järjestelmälliseen vastuullisuustyöhön ryhtymistä. Tutkimusten mukaan tähän ovat syinä ennen kaikkea niukat resurssit ja puutteellinen osaaminen. Yrityksissä koetaan, että vastuullisuus on laaja ja vaikeasti hallittava kokonaisuus, johon tarvittava tieto on hajallaan.
Minkälainen vastuullisuusstrategian laatiminen on prosessina, ja mitä se vaatii yritykseltä? Ihan aluksi todettakoon, että työhön ei kannata ryhtyä yksin, vaan vastuu hommasta kannattaa antaa suosiolla osaaviin asiantuntijakäsiin. Tämä säästää paitsi aikaa, hermoja ja loppujen lopuksi myös rahaa, ja lopputulos on varmasti yritystä mahdollisimman hyvin palveleva.
Yleisesti voidaan sanoa, että prosessi on verkkaisesti etenevä, viikkoja kestävä, tietoa keräävä, pohtiva, iteratiivinen ja hyvin vuorovaikutteinen.
Yleisesti voidaan sanoa, että prosessi on verkkaisesti etenevä, viikkoja kestävä, tietoa keräävä, pohtiva, iteratiivinen ja hyvin vuorovaikutteinen. Yrityksen koko henkilöstö kannattaa ottaa mukaan heti alusta lähtien, sillä henkilöstö on voimavara, jonka tietämystä ja kiinnostusta pitää hyödyntää. Tämä tuo asiaan syvempiä ja monipuolisempia näkemyksiä ja säästää myös yrittäjän ja yrityksen johdon aikaa, kun kaikkea ei tarvitse miettiä yksin.
Aluksi tehdään yritykselle nykytilan kartoitus vastuullisuuden näkökulmasta. Kaikki yritykset tekevät jo vastuullisuustekoja, vaikkakin usein tiedostamatta ja ilman erillisiä vastuullisuussuunnitelmia. Nykytilan kartoitus sisältää myös laajasti pohdintoja muun muassa yrityksen arvoista, missiosta, visioista ja asiakaslupauksesta sekä siitä, miten megatrendit vaikuttavat yrityksen toimintaan.
Yrityksen toimintaympäristöä tarkastellaan ennen kaikkea siitä näkökulmasta, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä miten nämä vaikuttavat yrityksen toimintaan. Samalla pyritään arvioimaan muun muassa sitä, miten yritys reagoi toimintaympäristössään tapahtuviin muutoksiin ja miten se ennakoi niitä.
Sidosryhmätyön osalta selvitetään yrityksen ydinliiketoiminnan kannalta tärkeimmät sidosryhmät. Tähän kuuluu muun muassa se, mitä arvoa yritys tuottaa näille sidosryhmilleen ja mitä arvoa nämä sidosryhmät tuottavat yritykselle. Ajatuksia uhrataan myös sille, miten yritys viestii sidosryhmiensä kanssa. Yksi oleellinen kysymys on, tietääkö yritys mitä nämä sidosryhmät odottavat siltä.
Kaikki nämä pohdinnat palvelevat loppujen lopuksi sitä, että pystytään määrittämään yrityksen ydinliiketoiminnan oleellisimmat riskit ja mahdollisuudet vastuullisuuden kannalta. Vastuullisuustyön olennaisuuden arvioinnin kautta edetään varsin suoraan strategiakauden vastuullisuusteemoihin ja näiden teemojen mukaisiin toimenpiteisiin ja mittareihin.
Tämän jälkeen jäljelle jäävät johtaminen ja viestintä. Osana johtamista päätetään vastuullisuustyön hallintatavat ja vastuut yrityksessä ja sovitaan vastuullisuustyön jalkauttamisen menetelmistä. Samoin vastuullisuustyölle luodaan luotettava raportointijärjestelmä ja ymmärrettävä ja järjestelmällinen viestintä. Tämän jälkeen ryhdytään toteuttamaan strategiaa, parannetaan jatkuvasti ja edetään vaiheittain kohti päämääriä.
Edellä esitetty saattaa kuulostaa vaikealta ja aikaa vievältä, eikä vastuullisuusstrategia ihan sormia napsauttamalla synnykään, vaan vaatii johdolta ja henkilöstöltä ennen kaikkea sitoutumista ja ajan käyttöä, erityisesti pohdintoihin. Tätä varten yritys saa asiantuntijaltaan perehdytyksen vastuullisuusasioihin, valmiin kysymys- ja tehtävälistan, jonka avulla sen on helppo edetä prosessissa sekä jatkuvan tuen.
Vastuullisuusstrategiaan tarvittavan ajan määrää on vaikea arvioida yleispätevästi, sillä muuttujia, kuten yrityksen koko, toimiala, toiminnan laajuus ja innostuneisuus ja sitoutumisaste vastuullisuustyöhön on paljon. Ehkäpä suuntaa antavana arvona voisi sanoa, että työhön on pk-yrityksessä hyvä varata 1–3 työpäivän verran pilkottuina pieniin pätkiin 2–3 kuukauden ajalle. Varsinaisen strategian kirjoitus- ja visualisointityön tekee asiantuntija.
Vastuullisuusstrategian laatiminen on prosessina hyvin palkitseva.
Vastuullisuusstrategian laatiminen on prosessina hyvin palkitseva. Perusteelliset pohdinnat, keskustelut ja selkeä suunnitelma kirkastavat paitsi yrityksen vastuullisuutta myös koko liiketoimintastrategiaa ja sitä, missä yritys on ja mihin se on menossa. Valmistuttuaan yhdessä tehty strategia viitoittaa yritykselle selkeän polun, joka auttaa sitä vastaamaan yhteiskunnan muutosprosessin haasteisiin ja menestymään myös pitkälle tulevaisuudessa. Panostukset tähän maksavat itsensä takaisin nopeammin kuin arvaammekaan.
