Mitä kestävyys tarkoittaa?

Käsite vastuullisuus on kaikkien huulilla. Tämän tietää viimeistään siitä, että jo taksikuskitkin saattavat avata keskustelun aiheesta tai ainakin ottavat kantaa yritysten vastuullisuuteen tai sen puutteeseen. Vastuullisuudesta kohistaan nyt niin paljon, etteivät toiset halua enää edes kuulla koko asiasta. Mutta mistä tämä vastuullisuusbuumi johtuu, mistä se tulee ja mitä sen takana on?

Yritysvastuun lyhyt oppimäärä voidaan kiteyttää seuraavaan kolmeen lauseeseen: Ihmisen aiheuttama valmista-osta-heitä pois -taloudesta johtuva ilmastonmuutos pakottaa meidät tekemään asialle jotain, mitä pikemmin sitä parempi. Euroopan Unionin vihreän siirtymän ohjelma Green Deal tähtää ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoimiseen siirtymällä lineearitaloudesta kiertotalouteen ja vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Yritysten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ne muun yhteiskunnan mukana rukkaavat kaiken toimintansa kestävän kehityksen mukaiseksi toimimalla vastuullisesti ihmisiä, ympäristöä ja taloutta kohtaan esimerkiksi siten, että oikeasti pitävät huolta työntekijöistään, investoivat uusiutuviin energiamuotoihin eivätkä käytä kaikkia rahojaan omistajiensa lihottamiseen, vaan jakavat niitä lakien vaatimalla tavalla yhteiskunnalle ja ainakin kohtuullisin määrin antavat hyvää myös paikallisyhteisöilleen.

”Isosti tavoitteena on taata tuleville sukupolville hyvät elinmahdollisuudet maapallolla ilman, että kulutamme resurssit loppuun ja siirrämme laskun tulevien sukupolvien maksettavaksi.”

Tämän päivän hittituotteen – vastuullisuuden – takana on siis pyrkimys kestävään kehitykseen ja sen avulla ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kestävällä kehityksellä ja vastuullisuudella pyritään tosin paljon muuhunkin: isosti tavoitteena on taata tuleville sukupolville hyvät elinmahdollisuudet maapallolla ilman, että kulutamme resurssit loppuun ja siirrämme laskun tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Jotta tähän päästään, on paljon muututtava. Kaiken toimintamme pohjalla ovat arvot eli asiat, joita pidämme tärkeinä ja oikeina. Arvoja koskevia pohdintoja teemme ainakin silloin, kun elämässämme tapahtuu suuria muutoksia. Näitä pohdintoja on hyvä tehdä myös silloin, kun ympäröivässä maailmassamme tapahtuu suuria muutoksia. Niin kuin juuri nyt.

Pallomme ei enää kestä sitä, että ihminen kuvittelee hallitsevansa luontoa. Mitä enemmän väestö kasvaa, sitä rumempaa jälkeä nykymenolla syntyy. Ratkaisuna tähän tarjotaan siirtymistä ”kuluta ja heitä pois” -taloudesta kiertotalouteen, jossa ei enää ole jätteitä eikä loppuun kulutettuja luonnonvaroja. On vain raaka-aineita, jotka tuupataan kiertoon eli käyttöön uudelleen ja uudelleen. Luonto ymmärretään mittaamattona arvona, jonka kanssa ihminenkin elää tasapainossa.

Kestävyyteen kuuluu siis edellä napakasti kuvattu systeeminen muutos ja se, että asiat nähdään tulevaisuudessa kaikki toisistaan riippuvaisina. Kaiken keskiössä on suunnittelu, joka mahdollistaa kiertotalouden ja vastuullisen kuluttamisen. Eivätkä nämä prosessit suinkaan ole kerralla valmiita, vaan ne ovat jatkuvasti luupin alla. Vielä silloinkin kun me itse olemme lähteneet puuarkussa kiertoon. Ja paljon sen jälkeenkin.

Mitä kestävyys tarkoittaa yrityksen näkökulmasta? Oleellisimmat asiat tiivistettynä yhteen diaan.