Viime aikojen keskusteluissa on paljon v\u00e4\u00e4nnetty peist\u00e4 Suomen metsist\u00e4 ja siit\u00e4, ovatko ne hiilen nielu vai hiilen p\u00e4\u00e4st\u00f6kohde. N\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 vilahtelee jatkuvasti lyhenne LULUCF. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lyhenteen taakse k\u00e4tkeytyy, ja mink\u00e4laiseen suurempaan kokonaisuuteen se liittyy? T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa.<\/p>\n\n\n\n
Jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n alkuun ja puhutaan samoista asioista samoilla tavoilla, olen t\u00e4h\u00e4n alkuun koonnut muutamia asiaan liittyvi\u00e4 perusk\u00e4sitteit\u00e4 ja niiden m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. N\u00e4iden lukemiseen ja sis\u00e4ist\u00e4miseen kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hetki aikaa ennen kuin menemme varsinaiseen asiaan. K\u00e4sitteet ovat t\u00e4ss\u00e4 aakkos-, ei t\u00e4rkeys- tai muussa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
F-kaasut<\/strong> eli fluorikaasut ovat ihmisen valmistamia kaasuja, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teollisissa sovelluksissa usein korvaamaan otsonikerrosta heikent\u00e4vi\u00e4 aineita, koska ne eiv\u00e4t vahingoita ilmakeh\u00e4n otsonia. F-kaasut ovat kuitenkin voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden ilmakeh\u00e4n l\u00e4mmityspotentiaali on suurempi kuin hiilidioksidin.<\/p>\n\n\n\n Ekosysteemi<\/strong> on luonnonolosuhteiltaan yhten\u00e4isell\u00e4 alueella el\u00e4vien eli\u00f6iden ja elottoman ymp\u00e4rist\u00f6n muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi yksitt\u00e4inen j\u00e4rvi, mets\u00e4 ja suo ovat ekosysteemej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ekosysteemipalvelut<\/strong> ovat luonnon ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hy\u00f6tyj\u00e4 ihmiselle. Ekosysteemipalvelut jaetaan nelj\u00e4\u00e4n luokkaan: tuotantopalveluja ovat mm. ravinto, vesi ja rakennusaineet, yll\u00e4pitopalveluja fotosynteesi ja ravinteiden kierr\u00e4tys, s\u00e4\u00e4ntelypalveluja ilmaston s\u00e4\u00e4ntely, veden ja ilman puhdistus sek\u00e4 kulttuuripalveluja esteettisyys ja virkistys. Ekosysteemipalvelujen tarkastelun l\u00e4ht\u00f6kohta on puhtaasti ihmiskeskeinen.<\/p>\n\n\n\n Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman<\/strong> tavoitteena on tehd\u00e4 EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa vuoteen 2050 menness\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 aiheuteta kasvihuonekaasujen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, talouskasvu on erotettu resurssien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja ket\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 tai mit\u00e4\u00e4n aluetta ei j\u00e4tet\u00e4 j\u00e4lkeen muista. Ohjelma hyv\u00e4ksyttiin 2019.<\/p>\n\n\n\n GWP100 <\/strong>eli Global Warming Potential 100 on kasvihuonekaasujen yhteismitallistamisessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ominaisl\u00e4mmitysvaikutuskerroin, joka kuvaa niiden vaikutusten voimakkuutta 100 vuoden aikana hiilidioksidiin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n Hiilidioksidiekvivalentti<\/strong> on kasvihuonekaasujen yhteismitta, joka avulla lasketaan eri kasvihuonekaasujen vaikutus kasvihuoneilmi\u00f6n voimistumiseen suhteessa hiilidioksidiin, sill\u00e4 toiset kasvihuonekaasut ovat haitallisempia ilmastolle kuin toiset. Metaani (CH4) on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi kertoimella 28 ja dityppioksidi (N2O) kertoimella 265 (GWP100), eli ne ovat 28 ja 265 kertaa haitallisempia ilmastolle kuin hiilidioksidi.<\/p>\n\n\n\n Hiilinielu<\/strong> on kasvava hiilivarasto, joka sitoo ilmakeh\u00e4n hiilidioksidia ja n\u00e4in v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Maapallon t\u00e4rkeimpi\u00e4 hiilinieluina toimivia ekosysteemej\u00e4 ovat meret, mets\u00e4t, maaper\u00e4t ja kasvit.<\/p>\n\n\n\n Hiilipoistuma<\/strong> on hiilinielujen aikaansaamia kasvihuonekaasujen poistuma ilmakeh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hiilitase<\/strong> eli nettonielu lasketaan hiilivarastoon kuten esimerkiksi mets\u00e4\u00e4n sidotun ja sielt\u00e4 vapautetun hiilen erotuksena tietyll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4<\/p>\n\n\n\n Ilmastoneutraalius <\/strong>tarkoittaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ja -nielut ovat yht\u00e4 suuret.<\/p>\n\n\n\n Maank\u00e4ytt\u00f6<\/strong> tarkoittaa niit\u00e4 asioita, joihin maaper\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisia ovat mm. asuminen, tiest\u00f6 ja maa- ja mets\u00e4talous. Maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on ratkaiseva vaikutus mm. ekosysteemeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon.<\/p>\n\n\n\n Maank\u00e4yt\u00f6n muutos<\/strong> tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 kaadetaan asutuksen tielt\u00e4 tai suota ojitetaan mets\u00e4nkasvatusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Maaper\u00e4hiili <\/strong>on maaper\u00e4\u00e4n sitoutunutta orgaanista hiilt\u00e4, joka muodostuu esimerkiksi kasvien lahotessa humukseksi ja eli\u00f6iden muuttuessa maaper\u00e4n orgaanisiksi jakeiksi. Ihmisen toimilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus maaper\u00e4hiilen pysyvyyteen.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4st\u00f6<\/strong> \u2013 kasvihuonekaasujen l\u00e4hteist\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n syntyv\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 <\/strong>on Euroopan Unionissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva hiilimarkkinaj\u00e4rjestelm\u00e4, joka perustuu energiaintensiivisten teollisuusalojen ja s\u00e4hk\u00f6ntuotantoalan p\u00e4\u00e4st\u00f6katto- ja kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. J\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tietyt merkitt\u00e4v\u00e4t haitallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottavat laitokset saavat tai joutuvat ostamaan luvan jokaista ilmaan p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 hiilidioksiditonnia varten. EU:n vuosittainen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6lupapotti on pienempi kuin todelliset p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa mukana olevat yritykset pyrkiv\u00e4t pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n ja myym\u00e4\u00e4n vapautuneet p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeutensa niit\u00e4 enemm\u00e4n tarvitseville. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on siis p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien kauppaa. P\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan piiriin kuuluu EU:ssa yli 10 000 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on EU:n t\u00e4rkein v\u00e4line, jolla toteutetaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4. EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pienentyneet 41 % sitten j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton vuonna 2005. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppadirektiivin mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 % p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan tuotoista pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmasto- ja energiaty\u00f6h\u00f6n. Viimeisimm\u00e4n saatavilla olevan raportin mukaan 78 % vuosien 2013\u20132020 p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppatuotoista ohjautui n\u00e4ihin tarkoituksiin.<\/p>\n\n\n\n Suomen kansallinen p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaviranomainen on Energiavirasto, joka jakaa Suomelle osoitetut p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeudet laitoksille Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Taakanjakosektori<\/strong> on EU:n ilmastopolitiikan yleisen p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ulkopuolisten alojen osa. Taakanjakosektoriin kuuluvat rakennusten erillisl\u00e4mmitys, ty\u00f6koneet, maatalous, liikenne ja j\u00e4tehuolto ja F-kaasut, jotka yhteenlaskettuina tuottavat hieman yli puolet EU:n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Suomen on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 taakanjakosektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n – <\/p>\n\n\n\n Euroopan Unioni ohjaa ilmastopolitiikallaan sek\u00e4 EU-alueen yhteisi\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4senmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. T\u00e4m\u00e4 ilmastopolitiikka perustuu YK:n ilmastosopimukseen, sit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4n Kioton p\u00f6yt\u00e4kirjaan, Pariisin ilmastosopimukseen 2015 ja YK:n ilmastokokoukseen COP27 Sharm el-Sheikhiss\u00e4 2022.<\/p>\n\n\n\n EU on Kiinan ja Yhdysvaltojen j\u00e4lkeen maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, jonka osuus maailman kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on 8 %. EU on sitoutunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n nettokasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 prosentilla vuoteen 2030 menness\u00e4 vuoden 1990 tasosta. Lis\u00e4ksi EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 menness\u00e4. EU:n ilmastopolitiikan p\u00e4\u00e4asialliset keinot ovat p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa, taakanjako ja maank\u00e4ytt\u00f6. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaa ja taakanjakoa olen k\u00e4sitellyt lyhyesti yll\u00e4 olevissa perusk\u00e4sitteiss\u00e4, eik\u00e4 niihin ole tarkoitus menn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n Maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutoksen ja mets\u00e4nhoidon eli maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinieluja ja -p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 s\u00e4\u00e4telev\u00e4ss\u00e4 EU:n LULUCF (Land Use, Land Use Change and Forest) -asetuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ne keinot, joilla maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutosten ja metsien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja nielut sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n EU:n ilmastotavoitteisiin. Mets\u00e4t ja maaper\u00e4 ovat ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa, koska ne ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4. Asetuksen tavoitteena on ohjata j\u00e4senmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Tavoitteeksi on asetettu, ettei sektorilta aiheudu nettop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kausilla 2021\u20132025 ja 2026\u20132030. Tarkoituksena on parantaa luonnon hiilinieluja, jotta EU:sta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 menness\u00e4, ja lis\u00e4t\u00e4 luonnon monimuotoisuutta Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman mukaisesti. Viimeksi mainittu tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 hiilinielutavoitteita edist\u00e4vist\u00e4 toimista ei saa aiheutua merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa muille ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteille.<\/p>\n\n\n\n LULUCF-asetuksen mukaan kukin j\u00e4senmaa asettaa metsien hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ille ja -nieluille vertailutason, jonka laskenta perustuu vuosien 2000\u20132009 toteutuneisiin metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuvaaviin lukuihin sek\u00e4 oletukseen siit\u00e4, ett\u00e4 hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t jatkuvat samanlaisina my\u00f6s tulevaisuudessa. N\u00e4in saatua vertailutasoa vastaan arvioidaan ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa metsien hiilinielujen todellista kehityst\u00e4 vuosina 2021\u20132025. Jos metsien todellinen hiilinielu on vertailutasoa suurempi, maat voivat saada siit\u00e4 laskennallista hy\u00f6ty\u00e4 tiettyjen taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamisessa. Jos LULUCF-sektori on tarkastelujaksolla laskennallinen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, pit\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltion korvata aiheutuva p\u00e4\u00e4st\u00f6 joko taakanjakosektorin lis\u00e4toimilla tai hankkimalla eli ostamalla LULUCF-yksik\u00f6it\u00e4 toiselta j\u00e4senvaltiolta.<\/p>\n\n\n\n Jos LULUCF-sektori on tarkastelujaksolla laskennallinen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, pit\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltion korvata aiheutuva p\u00e4\u00e4st\u00f6<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Vertailutasojen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 LULUCF-asetuksessa tavoitellaan mm. ihmisen lis\u00e4toimien, kuten esimerkiksi uusien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ja toimintatapojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton vaikutuksia ilmastoon. Samalla niill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n poistamaan muiden kuin ihmisen tekemien lis\u00e4toimien vaikutukset hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja -poistumien m\u00e4\u00e4riin. Vertailutasojen k\u00e4ytt\u00f6 tukee tavoitetta kasvihuonekaasujen nielujen s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos j\u00e4senmaan metsien hiilinielu on tarkastelujaksolla vertailutasoa pienempi, maat voivat laskea vertailutasoa pienemm\u00e4n hiilinielun niin sanottuun mets\u00e4joustoon asti nollana. Mets\u00e4jouston avulla j\u00e4senvaltiot voivat siis kompensoida metsiens\u00e4 laskennallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. LULUCF-asetuksessa runsasmets\u00e4iset maat, joilla on vain rajalliset mahdollisuudet kasvattaa mets\u00e4pinta-alaansa, ovat saaneet suhteellisesti muita suuremman kompensaatiomahdollisuuden. Suomen mets\u00e4jouston suuruus on -44,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.<\/p>\n\n\n\n LULUCF-asetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mets\u00e4jouston lis\u00e4ksi runsaasti erilaisia laskentamalleja ja -s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole tarkoituksenmukaista l\u00e4hte\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tarkemmin. P\u00e4\u00e4asia lienee, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in, mist\u00e4 asetuksessa on kysymys.<\/p>\n\n\n\n Luonnonvarakeskus (Luke) on maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alainen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa LULUCF-asetuksen mukaisten vertailutason ja tarkastelujaksojen hiilinielu- ja -p\u00e4\u00e4st\u00f6toteutumien laskemisesta Suomessa. Luken mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaarion LULUCF-sektorin hiilinielut ovat muuttuneet hiilen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiksi. T\u00e4m\u00e4 johtuu puuston kasvun ja poistuman erotuksen pienenemisest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneiden hakkuiden ja alentuneen kasvun vuoksi. Suomen mets\u00e4t ovat edelleen nettonielu, mutta se ei en\u00e4\u00e4 kata LULUCF-sektorin muiden maank\u00e4ytt\u00f6luokkien p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. LULUCF-sektorin maank\u00e4ytt\u00f6luokat ovat mets\u00e4maa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa ja muu maank\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Metsien hiilinielun aleneminen vaikeuttaa LULUCF-sektorin velvoitteen saavuttamista kaudella 2021\u20132025. Mets\u00e4- ja muiden joustomahdollisuuksien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi Suomi joutuu hankkimaan puuttuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6yksik\u00f6t muilta j\u00e4senmailta tai kompensoimaan ne taakanjakosektorin yksik\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Luken mukaan metsien alentuneeseen hiilinieluun ovat vaikuttaneet mm. metsien alentunut kasvu, runsaat hakkuut, kivenn\u00e4ismaiden maaper\u00e4n alentunut hiilinielu ja ojitettujen turvemaiden kasvaneet maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Puuston kasvun vaikuttavat mm. metsien pinta-ala, puuston ik\u00e4rakenne, metsien puustoisuus ja hakkuut sek\u00e4 mets\u00e4tuhot. Kasvussa on my\u00f6s vuosittaista vaihtelua s\u00e4\u00e4olojen, kuten esimerkiksi kasvukauden l\u00e4mp\u00f6tilojen ja kuivuuden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n Vaikka LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaarioihin liittyy ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, kuten l\u00e4ht\u00f6tietojen ja menetelmien ep\u00e4varmuudet, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten kertoimien k\u00e4ytt\u00f6 ja todellisen mittaamisen sijasta teht\u00e4v\u00e4t mallinnukset, voidaan saatuja tuloksia pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n luotettavina ja ennen kaikkea vertailukelpoisina. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ille ja -nieluille asetetun vertailutason ja tarkastelujaksojen toteumatasojen vertailuja. LULUCF-asetuksen pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja tavoitteet ovat kaikille j\u00e4senvaltioille samat, joskin erilaisten tulkintojen mahdollisuus on aina olemassa.<\/p>\n\n\n\n LULUCF-asetuksen pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja tavoitteet ovat kaikille j\u00e4senvaltioille samat<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Metsien hiilinielujen merkitt\u00e4v\u00e4 pieneneminen antaa suomalaiselle mets\u00e4nhoidolle ja mets\u00e4taloudelle paljon ajattelemisen aihetta. Asiassa on paljon erilaisia intressej\u00e4, joiden toisinaan koetaan olevan ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Tavoitteen tulisi kuitenkin olla yhteinen: hyvinvoivat ja hyvin kasvavat mets\u00e4t, joissa toteutuu luonnon monimuotoisuus, monipuoliset ekosysteemipalvelut ja j\u00e4rkev\u00e4 taloudellinen hy\u00f6dynt\u00e4minen. Metsien hiilinielun vahvistaminen on mahdollista toteuttaa ilman ristiriitaa n\u00e4iden tavoitteiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n EU:n vihre\u00e4n kehityksen ohjelma t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siis unionin hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 menness\u00e4, ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin LULUCF-asetus on yksi t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu t\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 komissio biodiversiteettistrategiallaan ja lukuisilla LULUCF-sektoria koskevilla viimeaikaisilla ehdotuksillaan liitt\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorin entist\u00e4 tiiviimmin yhdeksi kokonaisuudeksi luonnon monimuotoisuuden ja sen edist\u00e4misen kanssa. Loppujen lopuksi ilmastopolitiikassa ja EU:n vihre\u00e4n kehityksen ohjelmassa on kyse yhdest\u00e4 kokonaisuudesta, jossa kaikki vaikutta kaikkeen.<\/p>\n\n\n\n –<\/p>\n\n\n\n Viime aikojen keskusteluissa on paljon v\u00e4\u00e4nnetty peist\u00e4 Suomen metsist\u00e4 ja siit\u00e4, ovatko ne hiilen nielu vai hiilen p\u00e4\u00e4st\u00f6kohde. N\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 vilahtelee jatkuvasti lyhenne LULUCF. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lyhenteen taakse k\u00e4tkeytyy, ja mink\u00e4laiseen suurempaan kokonaisuuteen se liittyy? T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa. Jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n alkuun ja puhutaan samoista asioista samoilla tavoilla, olen t\u00e4h\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1245,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[62],"tags":[65,66,64,73,72,63,68,67,69,74,70,71],"class_list":["post-391","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-llmasto","tag-hiilinielu","tag-hiilitase","tag-ilmasto","tag-ilmastopolitiikka","tag-kasvihuonekaasu","tag-lulucf","tag-maankayton-muutos","tag-maankaytto","tag-metsa","tag-metsanhoito","tag-paastokauppa","tag-taakanjakosektori"],"yoast_head":"\n\n
\n
P\u00e4\u00e4asialliset l\u00e4hteet\n\nEuroopan komissio \n\nEuroopan Unionin neuvosto. (7.2.2023). Ilmastonmuutos: mit\u00e4 EU tekee? https:\/\/www.consilium.europa.eu\/fi\/policies\/climate-change\/\n<\/a>\nEuroopan parlamentti. (14.3.2023). Mepit hyv\u00e4ksyiv\u00e4t uudet tavoitteet maank\u00e4yt\u00f6n ja metsien hiilinieluille. https:\/\/www.europarl.europa.eu\/news\/fi\/press-room\/20230310IPR77223\/mepit-hyvaksyivat-uudet-tavoitteet-maankayton-ja-metsien-hiilinieluille<\/a>\n\nHaakana, M., Haikarainen, S., Henttonen H., Hirvel\u00e4 H., Hynynen J., Launiainen S., Meht\u00e4talo L., Miettinen A., Mutanen A., M\u00e4kinen, H., Korhonen K., Ollila P., Pitk\u00e4nen J., R\u00e4ty M., Salminen H., Tikkasalo O-P., Tuomainen T., Viitanen J. & Vikfors S. (n.d.). Suomen LULUCF-sektorin 2021\u20132025 velvoitteen toteutuminen. Luonnonvarakeskus.\n\nJuntti,P. & Ruohonen A. (2023). Muuttuva mets\u00e4. Opas jatkuvaan kasvatukseen. Like.\n\nMaa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6. (n.d.). Maank\u00e4ytt\u00f6sektorin sis\u00e4llytt\u00e4minen EU:n ilmastotavoitteisiin. https:\/\/mmm.fi\/lulucf<\/a> \n\nMutanen A., Vauhkonen J., Packalen T. & Asikainen A. (2019). LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso. [Raportti 4\/2019]. Suomen Ilmastopaneeli.\n\nYmp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. (n.d.). Euroopan unionin ilmastopolitiikka. https:\/\/ym.fi\/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka<\/a>\n<\/pre>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"