Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat Suomen elinkeinoelämän selkärangan. Vuonna 2021 maassamme toimi noin 500 000 yritystä, joista yli 99 prosenttia oli alle 250 työntekijän pk-yrityksiä, työllistäen koko maan työvoimasta noin 63 prosenttia. Pk-yritysten liikevaihto oli 273,6 miljardia euroa eli 56 prosentti kaikesta yritysten tuottamasta liikevaihdosta. Tämä kuvastaa pk-sektorin merkitystä Suomen taloudelle ja korostaa sen roolia yhteiskunnallisen hyvän luojana, työllistäjinä ja kansantalouden moottorina.

Yritysten vastuullisuustyöllä tarkoitetaan niiden pyrkimyksiä ottaa huomioon yhteiskunnalliset, ympäristölliset ja eettiset näkökohdat liiketoimintansa harjoittamisessa. Se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka tunnustaa yrityksen roolin laajemmin yhteiskunnassa ja pyrkii edistämään kestävää kehitystä.

Vastuullisuustyö kattaa perinteisesti ympäristövastuun, joka sisältää pyrkimyksen vähentää yrityksen ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä, jätteiden määrää ja luonnonvarojen käyttöä. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu sitoutuminen ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Eettisellä liiketoiminnalla ymmärretään yleensä yrityksen pyrkimystä harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla. Tämä voi sisältää esimerkiksi avoimuutta, vastuullista markkinointia ja sitoutumista korkeimpiin eettisiin standardeihin. Taloudellinen vastuu sisältää pyrkimyksen luoda pitkäaikaista arvoa sidosryhmille, kuten asiakkaille, työntekijöille, sijoittajille ja yhteiskunnalle kokonaisuutena.

Vastuullisuustyö ei ole pelkästään vaatimusten täyttämistä tai lainsäädännön noudattamista, vaan se voi myös tuoda yrityksille strategista etua, kuten vahvemman brändin, paremman maineen ja kilpailuedun houkutellessaan vastuullisuutta arvostavia työntekijöitä, asiakkaita ja sijoittajia. Kokonaisuudessaan se heijastaa yrityksen sitoutumista kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan.

Digitalisaatio yrityksissä viittaa prosessiin, jossa perinteiset liiketoiminnan toiminnot ja käytännöt siirtyvät analogisista tai manuaalisista muodoista digitaalisiin muotoihin. Se merkitsee teknologisten ratkaisujen, tietojenkäsittelyn ja automaation hyödyntämistä liiketoiminnan tehostamiseksi, prosessien virtaviivaistamiseksi ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Vastuullisuustyön nykytila ja motivaatiotekijät pk-yrityksissä

Yritysten vastuullisuus on muuttumassa keskeiseksi osaksi liiketoiminnan strategiaa. Elinkeinoelämän keskusliiton Pk-vastuullisuusbarometrin 2023 mukaan 89 prosenttia pk-sektorin työnantajayrityksistä arvioi vastuullisuuden erittäin tai melko merkittäväksi osaksi omaa liiketoimintaansa. Tärkeimpinä vastuullisuuden osa-alueina nämä työnantajayritykset mainitsivat henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Myös ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja muu ympäristönsuojelu sijoittuivat näissä arvioissa korkealle.

Tärkeimpiä pk-työnantajayritysten vastuullisuustyön motivaatiotekijöitä ovat tutkimusten mukaan yrittäjien ja yrityksen arvot, asiakkaiden vaatimukset, brändin rakentaminen sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ja julkinen keskustelu. Asiakkaat saattavat kysellä yrityksen tuotteiden tai palvelujen alkuperää, käytettyä työvoimaa, tuotantotapaa ja kuljetustapoja. Julkinen keskustelu saattaa herättää yrityksessä kysymyksiä tuotteiden tai palvelujen vastuullisuudesta. Tämä osoittaa vastuullisuustyön tärkeyden yrityksissä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vastuullisuustyön taloudelliset näkökohdat, kuten kustannussäästöt, menestyminen kilpailutuksissa ja rahoituksen saatavuus eivät tutkimusten mukaan vielä näyttele pk-yrityksissä merkittävää roolia vastuullisuustyön motivaatiosta puhuttaessa.

Pienten ja keskisuurten yritysten vastuullisuustyö asettuu ihan toisenlaiseen valoon silloin, kun lähdetään kysymään pk-yritysten yleisiä näkymiä, kuten Suomen Yrittäjät ry:n yhdessä Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa teettämässä syksyn 2023 Pk-yritysbarometrissa. Tässä tutkimuksessa ei ollut mukana pk-yritysten vastuullisuustyötä koskevia kysymyksiä, eivätkä vastuullisuustyö ja sen esteet tai tuomat mahdollisuudet nousseet esille yleisissä kysymyksissä eikä niihin saaduissa vastauksissa. Vastuullisuustyö ei myöskään noussut esille kysyttäessä pk-yritysten tärkeimpiä kehittämistarpeita. Näiden tulosten voidaan katsoa olevan ristiriidassa Pk-vastuullisuusbarometrin tulosten kanssa. Miksi vastuullisuus pk-yrityksissä nousee esille vain sitä erikseen kysyttäessä? Saadaanko ”oikeita” vastauksia vain esittämällä ”oikeita” kysymyksiä? Onko vastuullisuustyö oikeasti muuttumassa keskeiseksi osaksi liiketoiminnan strategiaa myös pk-yrityksissä, vai onko kyse sittenkin vain sanahelinästä?

Onko vastuullisuustyö oikeasti muuttumassa keskeiseksi osaksi liiketoiminnan strategiaa myös pk-yrityksissä, vai onko kyse sittenkin vain sanahelinästä?

Realismi ja taloudelliset haasteet

Vastauksia näihin kysymyksiin löydämme tarkastelemalla pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöjä. Tällä hetkellä välittömät taloudelliset haasteet ja yleinen epävarmuus korostuvat pk-yrityksissä, mikä rajoittaa niiden kykyä panostaa vastuullisuustyöhön täyspainoisesti. Suomen Yrittäjät ry:n Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat hieman parantuneet, mutta ovat edelleen negatiivisia. Talouden odotetaan heikkenevän edelleen, ja epävarmuutta lisäävät Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainassa ja korkea kustannustaso. 27 prosenttia tutkimukseen vastanneista pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden heikkenevän edelleen.

Myös pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden odotukset ovat heikolla tasolla, ja investointien odotetaan vähenevän myös lähitulevaisuudessa. 60 prosenttia yrityksistä ilmoitti kohtaavansa rekrytointiongelmia, joten suhdanteet ja odotukset ovat tällä hetkellä kokonaisuutena tarkastellen hyvinkin epävarmat.

Vaikka pk-yritykset ovat tutkimustenkin mukaan motivoituneita panostamaan vastuullisuuteen, painivat ne siis tällä hetkellä erityisesti talouteen liittyvien ongelmien kanssa. Pk-yritykset itse näkevät pahimpina toiminnan kehittämisen esteinä ennen kaikkea yleisen suhdanne- ja taloustilanteen, kustannustason ja työvoiman saatavuuden. Taloudellisen vastuun, erityisesti kunnossa olevan talouden merkitys myös yritysten vastuullisuustyön mahdollistajana heijastuu suoraan vastuullisuustyön käytännön toteutusmahdollisuuksiin. Käytännössä tämä voi näkyä siten, että taloudelliset näkökohdat ja jokapäiväinen selviytyminen joudutaan asettamaan vastuullisuustyön edelle. Toisaalta esimerkiksi työntekijöiden palkanmaksusta huolehtiminen on vastuullisuustyötä ja sosiaalista vastuunkantoa parhaimmillaan.

Niissä yrityksissä, joissa vastuullisuustyö on otettu agendalle, kohdataan tähän liittyen merkittäviä käytännön haasteita. Elinkeinoelämän keskusliiton Pk-vastuullisuusbarometrin mukaan kaksi kolmesta pk-yrityksestä mainitsee rajalliset resurssit suurimpana vastuullisuustyön haasteena. Monissa yrityksissä puuttuu vastuullisuustyöhön liittyvä osaaminen. Vastuullisuus koetaan laajaksi kokonaisuudeksi, ja siihen liittyvä tieto on hajallaan. Erityisesti vastuullisuusmittareiden, datankeruun ja raportoinnin kehittämiseen kaivataan tukea, mikä kertoo tarpeesta saada selkeitä työkaluja ja ohjeistusta vastuullisuustyön toteuttamiseen.

Käytännössä tämä voi näkyä siten, että taloudelliset näkökohdat ja jokapäiväinen selviytyminen joudutaan asettamaan vastuullisuustyön edelle.

Digitalisaatio ja innovaatiot tulevaisuuden liiketoiminnan kulmakivinä

Digitalisaatio ja innovaatiot ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi pk-yritysten kohtaamista taloudellisista haasteista huolimatta. Suomen Yrittäjät ry:n Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet yrityksistä on investoinut digitalisaatioon, ja noin 15 prosenttia on ottanut käyttöön uutta teknologiaa viimeisen vuoden aikana. Tämä osoittaa pk-yritysten kyvyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja käyttää uusinta teknologiaa liiketoiminnassaan ja tuo esille, että teknologian kehittäminen nähdään yrityksissä ainakin osaratkaisuna moniin haasteisiin. Vaikka tutkimus ja kehittäminen eivät ole kaikille yrityksille arkipäivää, noin 22 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Teollisuuden alalla tämä osuus on korkeampi, mikä korostaa alan roolia teknologisen kehityksen eturintamassa.

Yleisellä tasolla digitalisaatio voi parantaa asiakassuhteita ja lisätä asiakasuskollisuutta. Asiakkaat saattavat suosia yrityksiä, jotka ovat vastuullisia ja hyödyntävät digitaalisia innovaatioita. Digitalisaatio voi myös parantaa prosessien tehokkuutta ja vähentää kustannuksia. Vastuulliset ja digitaalisesti edistyneet yritykset ovat houkuttelevampia työntekijöille, erityisesti nuoremmille sukupolville, jotka usein arvostavat vastuullisia yrityksiä ja haluavat työskennellä innovatiivisissa ympäristöissä.

On hyvä huomata, etteivät digitalisaatioon ja robotiikkaan liittyvät haasteet suinkaan ole yksistään pk-yritysten ongelma.

On hyvä huomata, etteivät digitalisaatioon ja robotiikkaan liittyvät haasteet suinkaan ole yksistään pk-yritysten ongelma. Haasteet ovat nimenomaan näitä kehittävissä ja edistävissä yrityksissä, joiden tulee saada teknologiat ja sovellukset käytettävyydeltään ja hinnoiltaan sellaiselle tasolle, että niiden käyttöönotto on mahdollista myös pk-yrityksille.

Vaikka pk-yritykset ovat hyödyntäneet perinteisiä digitaalisia työkaluja, kuten verkkosivuja ja sosiaalista mediaa, on uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja datan, käyttö pysynyt maltillisena. Digitalisaation nähdään vaikuttavan erityisesti yrityskuvan vahvistumiseen ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseen. Tutkimusten mukaan sen vaikutus tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen on kuitenkin vielä rajallinen.

Kansainvälisillä markkinoilla toimiville pk-yrityksille toiminnan kehittäminen on välttämätöntä. Myyntiin ja markkinointiin, henkilöstön kouluttamiseen sekä johtamiseen kohdistuvat kehittämistarpeet ovat keskeisiä. Lisäksi rahoitus- ja talousosaamisen kehittäminen nousee yhä tärkeämmäksi, kun yritykset joutuvat navigoimaan monimutkaistuneilla rahoitusmarkkinoilla.

Kohti kestävää ja menestyvää tulevaisuutta

Pk-yritykset ovat Suomen talouden selkäranka, ja niiden vastuullisuus ja kyky sopeutua muutoksiin ovat keskeisiä tekijöitä menestyksessä. Konkreettinen ja suunnitelmallinen tekoihin perustuva vastuullisuustyö on suomalaisissa pk-yrityksissä vielä aivan alkutekijöissään, vaikka voimakas tahtotila vastuullisuustyöhön onkin olemassa ja useimmissa yrityksissä tehdään jokapäiväisiä arjen vastuullisuustekoja. Suunnitelmallisen ja yrityksen strategiaan sidotun vastuullisuustyön kehittämisessä ja tekemisessä pk-yritykset kohtaavat merkittäviä käytännön haasteita, kuten resurssien niukkuutta ja taloudellisia vaikeuksia.

Tulevaisuudessa menestyminen vaatii pk-yrityksiltä jatkuvaa kehittymistä, vastuullisuustyön integrointia ja vahvistamista osana liiketoimintastrategiaa ja datan ja digitalisaation hyödyntämistä. Yritysten tulee hyödyntää entistä enemmän uusia teknologioita liiketoimintansa tehostamiseksi. Yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen koulutusohjelmat sekä verkostoituminen ja julkiset tukitoimet voivat auttaa yrityksiä ymmärtämään ja hyödyntämään näitä teknologisia ratkaisuja. Lisäksi rajallisten resurssien hallintaa ja vastuullisuustyön mittareita kehittämällä pk-yritykset voivat tehostaa panostuksiansa ja vastuullisuustyön vaikuttavuutta houkutellen samalla sekä asiakkaita että osaavaa työvoimaa. Tämä tekee yrityksistä kiinnostavampia. Vastuullisuus ei ole vain eettinen valinta vaan myös liiketoiminnan kannalta välttämätön tekijä ja mahdollisuus, joka luo pitkäaikaista arvoa yrityksille ja niiden kautta koko yhteiskunnalle.

Vastuullisuustyö kuuluu kaikille ja jokainen yritys voi tehdä oman näköistänsä ja kokoistansa vastuullisuustyötä. Vaikka resurssien niukkuus ja talouden haasteet rajoittavat vastuullisuustyön toteuttamista pk-yrityksissä, ei paikoilleen auta jäädä. Päinvastoin järjestelmällinen toiminnan kehittäminen ja yrityksen ydinstrategiaan sidottu vastuullisuustyö on myös mahdollisuus erottua ja hankkia etumatkaa. Resursseja oikein kohdistamalla ja osaamisen lisäämisellä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia jo lyhyessä ajassa, vaikka vastuullisuustyö itsessään onkin pitkäjänteinen prosessi, jonka kaikki tulokset eivät ole nopeasti todennettavissa. Digitalisaatio ja innovaatiot kannattaa lisätä yrityksen työkalupakkiin edistämään ja helpottamaan jokapäiväistä aherrusta. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Lähteet:

Elinkeinoelämän keskusliitto. (2023). Pk-vastuullisuusbarometri 2023: Vastuullisuus korostuu vienti- ja kasvuyritysten kilpailukeinona. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70058592/pk-vastuullisuusbarometri-2023-vastuullisuus-korostuu-vienti-ja-kasvuyritysten-kilpailukeinona?publisherId=69819283&lang=fi

Niemi, J. (2023). Yritysvastuutyön edistäminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/792433

Suomen Yrittäjät. (2023). Pk-yritysbarometri 2/2023. https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/pk-yritysbarometri-2-2023/

Tilastokeskus. (2023). Yritykset henkilöstön suuruusluokan mukaan 2021. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html